Tutkittua tietoa

  • Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen

    Liikunta vähentää selkäkipuja sekä masentuneisuutta, ehkäisee sikiön liikakasvua ja tasapainoittaa äidin sokeriaineenvaihduntaa.

    Tutkittua tietoa ‐ 18.3.2013

  • Kaikki se mitä me emme tiedä ihmisestä

    Kirja on nautinnollinen ja osin huvittavakin matka ihmisen mysteereihin. Näkökulma selittämättömien asioiden hedelmälliselle pohdinnalle on evoluutio. Tämän takia kirjan teematkin ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa lisääntymiseen tai seksuaalisuuteen.

    Tutkittua tietoa ‐ 14.3.2013

  • Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot

    Virtsatieinfektio diagnosoidaan yleensä oireiden perusteella, mutta toistuva tulehdus pitää selvittää virtsan viljelytutkimuksella. Toistuvaa infektiota voi ehkäistä mikrobilääkkeillä, paikallisella estrogeenilla ja puolukka-karpalomehulla.

    Tutkittua tietoa ‐ 14.3.2013

  • Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa

    Suomenkin lepakoissa esiintyy rabiesta, joskin tartunnat ihmisiin ovat harvinaisia. Jos lepakko puree ihmistä, puremahaava puhdistetaan runsaalla vedellä ja saippualla ja desinfioidaan. Viimeistään vuorokauden kuluessa puremasta aloitetaan immunoglobuliini- ja rokotushoito.

    Tutkittua tietoa ‐ 5.3.2013

  • Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus

    Varhain aloitettua kuntoutusta voidaan pitää autismikirjoon liittyvien ongelmien parhaana hoitona ja ehkäisynä. Myös tarkkaan harkitusta lääkehoidosta voi olla apua.

    Tutkittua tietoa ‐ 26.2.2013

  • Vaikeasti traumatisoitunut vanhus

    Traumaperäinen stressihäiriö voi syntyä tai ilmetä ensi kertaa vasta vanhuusiässä. Suomessa raskaan sota-ajan kokeneet elävät nyt vanhuuttaan ja aiemmin paljolti vaiettuja kokemuksia tuodaan enemmän esille.

    Tutkittua tietoa ‐ 13.2.2013

  • Ruoka ja juoma voivat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia

    Ravitsemustila, ruoka tai sen sisältämät ravintoaineet voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia monin tavoin. Esimerkiksi greippimehun vaikutuksesta useiden lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat moninkertaisiksi, jolloin yhteiskäytöllä voi olla ikäviä seurauksia. Suomessa käytetyin näistä lääkkeistä on simvastatiini.

    Tutkittua tietoa ‐ 6.2.2013

  • Potilaan ja lääkärin sujuvaa vuoropuhelua

    Tietokirjailija Satu Salonen ja neurologi Markus Färkkilä ovat yhdessä kirjoittaneet teoksen, jossa potilas ja lääkäri käyvät saumatonta ja taitavaa vuoropuhelua. Käsitellyksi tulevat niin lääkärin suuttuminen, lääkärilumo, lumelääkkeet, kirjausvirheet, lääkärin auktoriteettiaseman muutos kuin potilaan uskon menetys.

    Tutkittua tietoa ‐ 31.1.2013

  • Lääkärin käyttöohje potilaalle

    Kirjailija valottaa pitkäaikaissairastamista monipuolisen ?sairastelukarriäärinsä? ja ?saikuttelijan? kokemuksensa kautta peilaten sitä omiin lääkärivalintoihinsa. Salonen ei todellakaan kaihda käsitellä vakavia asioita raikkaan huumorin höystämänä ja näennäisen kepeästikin.

    Tutkittua tietoa ‐ 29.1.2013

  • Dystoniat on hyvä osata tunnistaa

    Dystoniat eli lihasjänteyshäiriöt ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja. Useimpien dystonioiden syytä ei tunneta, mutta osassa taustalla on geenivirhe.

    Tutkittua tietoa ‐ 25.1.2013

  • Kakolasta kirurgiksi

    Lybäckin todennäköisesti pelastivat hyvä ja rakastava kotikasvatus sekä hänen ilmeinen älykkyytensä ja uskomaton sinnikkyytensä. Keskikoulun hän suoritti vankilassa, lukion repalaisessa elämänvaiheessa. Lääketieteellinen tiedekunta Tukholmassa oli kivinen polku, mutta tuore perheenisä selvitti senkin.

    Tutkittua tietoa ‐ 22.1.2013

  • Rokkotaudit ja raskaus

    Tuhkarokko ja raskaudelle vaarallinen vihurirokko ovat hyvän rokotuskattavuuden ansiosta käytännössä hävinneet Suomesta. Vesirokkoa vastaan on saatu immuniteetti yleensä jo lapsuudessa. Rokkotautien aiheuttamat sikiön kehityspoikkeamat ovat meillä harvinaisia.

    Tutkittua tietoa ‐ 21.1.2013

  • Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?

    Raskaana olevaa voi ja joskus pitääkin rokottaa. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville. Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin ­inaktivoituja rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän mahdolliset haitat. Eläviä mikrobeja sisältäviä rokotteita ei varovaisuussyistä yleensä pidä antaa raskauden aikana.

    Tutkittua tietoa ‐ 6.1.2013

  • Sukuelinherpes ja raskaus

    Neonataaliherpes on sukuelinherpeksen vaikein komplikaatio. Virus tarttuu synnytyksen aikana lapseen suorassa kontaktissa äidin emätineritteisiin. Useimmiten äiti ei ole tiennyt oireettomasta herpestartunnastaan. Neonataaliherpekseen liittyy suuri kuolleisuus- ja vammautumisvaara.

    Tutkittua tietoa ‐ 27.12.2012

  • Lukihäiriön biologinen tausta

    Lukihäiriö (dysleksia) on selvästi tavallisin oppimishäi­riöistä. Geenikartoitusmenetelmin on tunnistettu jo useita dysleksian alttiusgeenejä. Internetistä ladattava suomalainen Ekapeli on uraauurtava väline sekä dysleksian toteamiseen, kuntoutukseen että tutkimukseen.

    Tutkittua tietoa ‐ 17.12.2012

  • Vanhukset käyttävät rauhoittavia ja unilääkkeitä vuosien ajan

    Rauhoittavia ja unilääkkeitä tulisi käyttää vain tilapäisesti, mutta suositukset eivät toteudu ­käytännössä.

    Tutkittua tietoa ‐ 11.12.2012

  • Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta?

    Lääkehoidot ovat tehokkaita tupakoinnin lopettamisessa, kun ne yhdistetään potilaan tukemiseen. Nikotiinirokote on tutkimuksen alla.

    Tutkittua tietoa ‐ 4.12.2012

  • Ravinto ja syöpä – tämä ainakin tiedetään

    Syövän ehkäisyssä on keskeistä pysytellä normaalipainoisena, harrastaa säännöllisesti liikuntaa, suosia kasvisvoittoista ruokavaliota ja välttää runsasta alkoholin käyttöä.

    Tutkittua tietoa ‐ 28.11.2012

  • Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt

    Käyttäytymisterapeuttisista hoidoista ns. positiivisten rutiinien menetelmän on arveltu sopivan kaikkien nukahtamisvaikeuksien ja katkonaisen yöunen hoitoon. Positiivisten ­asioiden vahvistaminen on toimivampaa kuin lapsen ?kouluttaminen? vuorovaikutuksen torjumisella, koska nukahtaminen edellyttää tyytyväistä ja rauhallista mieltä.

    Tutkittua tietoa ‐ 20.11.2012

  • Rokottamalla ­sietokykyä työstressille

    Työterveyslääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti Kirsi Räisänen on koonnut uuteen kirjaansa oivan paketin työstressin käsitteestä, aiheuttajista, ulottuvuuksista ja käsittelystä. Keinojen käytäntöön soveltaminen on kuvattu useana rokotusohjelmana yleisimmille työstressille altistaville taipumuksille: ylitunnollinen suorittaja, pakonomaisesti suorittava virheiden pelkääjä, liiallinen uhrautuja, herkkä turhautuja.

    Tutkittua tietoa ‐ 20.11.2012