Stanfordin yliopiston tutkijat pureutuivat rekisteritietoihin ja totesivat, että yleislääkärien tiheydellä on yhteys väestön kuolleisuuteen.
Aineisto kattoi 61 prosenttia Yhdysvaltojen väestöstä vuosina 2005–15. Tutkijat yhdistivät tiedon alueella toimivista yleislääkäreistä ja väestön kuolleisuudesta. Aineisto vakioitiin ottamalla huomioon muut saatavilla olevat terveyspalvelut, spesialistien määrä sekä väestön sosioekonomisia ja sairastavuustekijöitä.
Kaiken kaikkiaan yleislääkäritiheys pieneni seuranta-aikana, etenkin maaseutualueilla.
Kymmenen yleislääkärin lisäys 100 000 potilasta kohti pidensi elinajan odotetta 51,5 päivää ja vähensi kuolleisuutta valtimosairauksiin, syöpään ja keuhkosairauksiin 0,9–1,4 prosenttia.
Vertailun vuoksi kymmenen spesialistin lisäys 100 000 potilaan väestössä tuotti 19,2 päivän lisäyksen elinaikaan.
Yleislääkärien perustehtävä kroonisten sairauksien hoidossa ja hoidon jatkuvuuden ylläpitäjinä yhdistyi tässä analyysissä väestön kuolleisuuden vähenemiseen. Tutkijoiden päätelmä oli, että resurssien suuntaaminen perusterveydenhuollon lääkäreihin on tärkeää väestön terveydelle. Tässä on tärkeä viesti myös suomalaiselle terveydenhuollon uudistukselle.
Lähde: Basu S, Berkowitz S, Phillips R ym. Association of primary care physician supply with population mortality in the United States, 2005-2015. JAMA Intern Med, verkossa ensin 18.2.2019.
Kirjoittaja
Helena Liira
Kuva
Fotolia
Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 13/2019.
