Kuka hyötyy probiooteista?

Tieteellistä näyttöä probioottien terveysvaikutuksista on yhä enemmän, mutta monissa ­sairauksissa näyttö puuttuu.

Kuka hyötyy probiooteista? Kuva 1 / 1

Probiooteiksi kutsutaan eläviä mikrobeja, joilla on riittävän suuressa määrin nautittuna terveyttä edistäviä vaikutuksia. Probioottivalmisteita on saatavana muun muassa kapseleina, tippoina ja jauheina. Myös monet elintarvikkeet, erityisesti meijerituotteet, saattavat sisältää pro­biootteja. Onpa probiootteja lisätty kosmetiikkatuotteisiinkin.

Probiootteja käytetään runsaasti itsehoitona, ja valmisteita markkinoidaan usein yleisluontoisilla terveysväitteillä, joille ei välttämättä ole tieteellistä perustaa. Suomessa probiootit eivät kuulu lääkeaineita koskevien säädösten piiriin lukuun ­ottamatta Saccharomyces boulardii -hiivaa, joka on rekisteröity lääkkeeksi kauppanimellä Precosa. Muut probiootit luetaan Suomessa nykyään ­ravintolisiksi tai elintarvikkeiksi.

Euroopan unionin alueella elintarvikkeiden terveysvaikutuksia koskevat väittämät hyväksyy tieteellisen näytön pohjalta Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA). Virasto ei ole toistaiseksi hyväksynyt yhtään spesifiseen probioottikantaan liittyvää terveysväitettä, mutta on huomattava, että EFSA voi hyväksyä vain väitteitä, jotka kohdistuvat tavallisiin terveisiin eurooppalaisiin kuluttajiin. Spesifisillä pro­biooteilla on kuitenkin pääosin riskiryhmillä tai sairailla henkilöillä tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa osoitettu olevan kliinisesti merkittävää tehoa monien sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa. Käytännön lääkärin tueksi on käytettävissä kliinisten tutkimusten systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä sekä tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia.

Probiootit ja ripulitaudit

Kattavinta tutkimustietoa on käytettävissä probioottien tehosta ripulitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Ainakin Lactobacillus rhamnosus- ja Saccharomyces boulardii -probiootit ovat tehokkaita infektion aiheuttaman ripulin hoidossa lapsilla. Euroopan lastengastroenterologiyhdistys ESPGHAN suositteleekin harkittavaksi näiden kantojen käyttöä lasten äkillisen ­ripulitaudin hoidossa suun kautta tapahtuvan nesteytyksen lisäksi. Probioottihoito näyttää vähentävän taudin kestoa noin vuorokaudella. Ainakin osassa suomalaisia sairaaloita probiootteja käytetäänkin ripulitaudin vuoksi sairaalahoitoon joutuneita lapsia hoidettaessa rutiininomaisesti, ja tehokkaiksi todettuja probioottikantoja voinee suositella myös lasten ­ripulitaudin kotihoitoon.

Probiootteja käytetään usein antibioottiripulin ehkäisyyn. Tuore ESPGHANin kannanotto suositteleekin tutkimusnäyttöön perustuen joko L. rhamnosus - tai S. boulardii -probiootteja lasten antibioottiripulin ehkäisyyn, jos ripulin riski arvioidaan suureksi. Sekä lapsilla että aikuisilla probiooteista ja erityisesti S. boulardiista näyttää olevan hyötyä myös Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman ripulitaudin ­ehkäisyssä mutta taudin hoidossa ei pro­biooteilla nykytiedon perusteella ole sijaa.

Probioottivalmisteita käytetään yleisesti myös matkailijoita usein kiusaavan ripulitaudin ehkäisyssä. Tuoreen kotimaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan probioottien merkittävästä suojatehosta ei kuitenkaan ole uskottavaa näyttöä yksittäisissä kliinisissä tutkimuksissa havaituista hyödyistä huolimatta. Hyvä käsihygienia sekä maltti ja harkinta ruokailun suhteen lienevät edelleen turistiripulin välttämisen kulmakiviä.

Toiminnalliset vatsavaivat ja tulehdukselliset suolistosairaudet

Probiootteja ja niitä sisältäviä elintarvikkeita markkinoidaan näyttävästi erilaisten toiminnallisiksi tulkittavien vatsavaivojen hoitoon. Kliinisissä tutkimuksissa onkin saatu näyttöä siitä, että L. reuteri -probiootti vähentää koliikista kärsivien, rintamaidolla ruokittujen imeväisten ­oireita. Uusi hoitokeino vaivaan on tervetullut, koska näyttöä koliikin hoitoon usein käytettyjen lääkehoitojen (esimerkiksi simetikonin) tai imettävän äidin ruokavalion rajoittamisen tehosta ei ole.

Toiminnalliset vatsavaivat, kuten ärtyvän paksusuolen oireyhtymä, kuormittavat merkittävää osaa väestöstä myös aikuisiällä. Tuoreen 21 tutkimusta käsittävän systemaattisen kat­sauksen ja meta-analyysin mukaan pro­bioottihoito vähentää ärtyvän paksusuolen ­oireyhtymästä kärsivien henkilöiden oireita merkittävästi ja parantaa elämänlaatua. Meta-analyysin perusteella ei valitettavasti kyetty päättelemään, mikä probioottikanta olisi suositeltavin. On kuitenkin mielenkiintoista, että ­lyhyt hoito vain yhtä mikrobia sisältävällä valmisteella vaikutti tehokkaammalta kuin pitkä hoito yhdistelmävalmisteella.

Probiooteista on jo pitkään odotettu apua myös haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin hoitoon. Kliinisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä hoitosuositusten perustaksi ei ainakaan toistaiseksi ole käytettävissä huolimatta merkittävistä edistysaskelista alan perustutkimuksessa.

Atooppiset sairaudet

Probiootti-interventioita on tutkittu atooppisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa runsaasti. Suomalaiset tutkijaryhmät ovat olleet tutkimuslinjan kansainvälisessä eturintamassa. Kliinisissä tutkimuksissa on kyetty osoittamaan, että ­äidin raskauden ja imetyksen aikana nauttima tai imeväiselle annosteltu probiootti, erityisesti L. rhamnosus, vähentää atooppisen ihottuman riskiä lapsilla, joilla on suuri perinnöllinen alt­tius sairastua. Probioottien tehosta muiden atooppisten sairauksien, kuten allergioiden tai astman, ehkäisyssä ei sen sijaan ole näyttöä.

Maailman allergiajärjestö (WAO) on tuoreessa ohjeessaan arvioinut, että probioottien tehosta allergioiden ehkäisyssä lapsilla ei tätä nykyä ole näyttöä. Toisaalta järjestö kuitenkin toteaa, että probiooteista vaikuttaa olevan hyötyä riskilasten ekseeman varhaisessa ehkäisyssä. WAO päätyy suosittelemaan probioottien käyttöä raskaana olevalle tai imettävälle äidille tai suoraan lapselle annosteltuna, jos lapsen allergiariski arvioidaan suureksi. Probioottien tehosta atooppisten sairauksien hoidossa ei ole näyttöä, jolla voitaisiin perustella niiden käyttöä muuten kuin kliinisissä tutkimuksissa.

Tulevaisuuden näkymiä

Viime aikoina erityisesti lihavuuden ja ylipainon ja toisaalta monien neurologisten tai psykiatristen sairauksien, kuten masennuksen, Parkinsonin taudin ja autismikirjon häiriöiden, yhteys suoliston mikrobistoon on ollut suuren kiinnostuksen kohteena. Probiootti-interven­tioista etsitään lievitystä tai ehkäisykeinoa näille ja monille muille kroonisille tiloille.

Kokeellisten ja epidemiologisten tutkimusten perusteella terveyden ja sairausriskin ohjelmoituminen elämän varhaisvaiheessa voisi olla mahdollinen kohde probiootti-interventiolle. Siten potentiaalisia kohderyhmiä olisivat raskaana olevat naiset, jotka ovat ylipainoisia tai joilla on raskausdiabetes, sekä keisarileikkauksella syntyneet tai mikrobilääkkeille altistuneet vastasyntyneet. Edistysaskeleet perustutkimuksessa sekä tautien synnyn ja probioottien vaikutusmekanismien ymmärtämisessä antavat toivoa, että saamme korkealaatuisista kliinisistä tutkimuksista tulevaisuudessa näyttöä uusien hoitokäytäntöjen perustaksi.

Lopuksi

Väitteet probioottien tehosta sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa edellyttävät korkealaatuisiin kliinisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Pelkkä pakkauksen maininta, että probioottivalmiste vaikkapa vahvistaa puolustuskykyä, ei ole osoitus tuotteen terveysvaikutuksesta, vaikka tietyillä probiooteilla on osoitettu olevan tehoa hengitystietulehdusten ehkäisyssä ja lieventämisessä.

Probiootteja, kuten muitakin lääketieteellisiä keinoja käytettäessä tulee aina pohtia tarkasti hoidon indikaatio, potilaan yksilölliset ominaisuudet sekä spesifinen interventio: mikä pro­biootti, kenelle, millä annoksella ja kuinka ­kauan. Myös turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon. Erityisesti immuunipuutteisilta ­potilailta on raportoitu probioottimikrobien ­aiheuttamia vakaviakin infektioita, mutta merkittävien haittavaikutusten määrää voidaan ­pitää laajaan käyttöön nähden hyvin vähäi­senä. Tavallisimpia probioottihoidon haittavaikutuksia lienevätkin lievät ruoansulatuskanavan oireet.

Probiootti-interventioiden tehoa arvioitaessa on ensiarvoisen tärkeää pitää mielessä vaikutusten spesifisyys. Läheistäkin sukua toisilleen olevien mikrobien vaikutukset saattavat poiketa toisistaan merkittävästi. Siksi tulee suhtautua varauksella esimerkiksi systemaattisiin katsauksiin, joissa eri probioottikannoilla tai niiden ­yhdistelmillä tehtyjä tutkimuksia on yhdistetty samaan analyysiin. Myös probioottien yhdisteleminen eri kombinaatioina tulee aina tutkia erikseen: vaikutukset voivat olla additiviisia tai kannat voivat jopa heikentää toistensa tehoa.

On myös syytä korostaa, että tietyn probioottikannan suotuisat vaikutukset tutkimuksessa, jossa mikrobit on annosteltu esimerkiksi jauheena tai kapselimuodossa, eivät takaa, että tätä probioottia sisältävillä elintarvikkeilla on samoja vaikutuksia. Tietomme siitä, kuinka suuri ­annos probiootteja tarvitaan kliinisten vaikutusten saamiseksi, on puutteellista. Vielä vaikeampaa on arvioida probiootteja sisältävää elintarviketta nautittaessa saatua probioottiannosta.

Ainakaan väestötasolla ei toistaiseksi ole lääketieteelliseen näyttöön pohjautuvia perusteita probiootteja sisältävien elintarvikkeiden, kuten imeväisille tarkoitettujen korvikkeiden, säännölliseen käyttöön. Spesifisten probioottien teho on osoitettu tietyissä tapauksissa, mutta tutkimukset probioottien terveysvaikutuksista ovat monissa tautiryhmissä vasta aluillaan. Tulevaisuus näyttää, lunastavatko probiootit niiden teholle asetettuja odotuksia.

Kirjoittaja:
Samuli Rautava
LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi
Turun yliopisto, Tyks Lasten ja nuorten klinikka

Kuva: Fotolia

Lääkärilehdessä 3/2017 julkaistu alkuperäinen artikkeli taulukoineen ja kirjallisuusviitteineen löytyy alla olevasta linkistä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi