Lievä muistin heikkeneminen ei aina etene muistisairaudeksi

Niillä, joilla lievästi heikentynyt muisti kääntyi normaaliksi, oli muun muassa korkeampi koulutus ja he käyttivät enemmän alkoholia.

Lievä muistin heikkeneminen ei aina etene muistisairaudeksi Kuva 1 / 1

Lievä muistin heikkeneminen ei ole tuomio etenevästä muistisairaudesta. Vaikka kliinisissä aineistoissa suurella osalla potilaista lievä muistin heikkeneminen etenee muistisairaudeksi, väestöpohjaisten aineistojen seurannassa suuri osa pysyy ennallaan. Kliiniset aineistot sisältävät aina ­vaikeampia tapauksia kuin väestö­pohjaiset aineistot.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että korkea ikä, amnestinen oirekuva ja apoE4-geno­tyyppi ennakoivat muistisairauden etenemistä. Seitsemän vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin niiden tutkittavien ominaisuuksia, joilla tauti ei edennyt.

Mukana oli 1 603 henkilön kohortti (keski-ikä 78 vuotta) ja tutkittavat tutkittiin monin testein. Yli puolella oli normaali kognitio sekä alkutilanteessa että seurannassa. 16 prosentilla kognitio vaihteli tai lievä muistin ­heikkeneminen kääntyi normaaliksi viiden vuoden seurannassa, 24 prosentilla lievä muistin heikkeneminen säilyi samana ja vain viidellä prosentilla se eteni muistisairaudeksi. Ryhmien sukupuolijakaumassa ei ollut eroa.

Niillä, joilla lievästi heikentynyt muisti kääntyi normaaliksi, oli korkeampi koulutus, vähemmän monimutkaisia päivittäistoiminnan vajeita (IADL), korkeampi diastolinen verenpaine ja apoE4-genotyyppi harvemmin kuin muilla lievästä muistin heikkenemisestä kärsivillä. He käyttivät enemmän lääkkeitä ja alkoholia, liikkuivat useammin, ja heillä oli vähemmän aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetesta.

Monimuuttujamallissa subjektiivinen muistin heikkeneminen, huono subjektiivinen terveydentila, päivittäistoimintojen ongelmat ja depression oireet olivat yleisempiä kaikissa muistin lievän heikkenemisen ryhmissä verrattuna normaalin kognition ryhmään. Muisti­sairauteen edenneessä ryhmässä ­lääkkeitä käytettiin vähemmän ja apoE4-genotyyppi oli yleisempi kuin normaalin kognition ryhmässä. Muistisairauteen edenneen ryhmän tutkittavat olivat selviytyneet heikoiten kaikissa kognitiotesteissä lähtötilanteessa ja normaalin kognition ryhmä parhaiten.

Vaikka kyseessä on seurantatutkimus, syy-seuraussuhteiden arviointi on vaikeaa. Alkoholin käyttö voi olla merkki paremmasta terveydestä eikä välttämättä ole syy-seuraussuhteessa kognitioon. Riski­tekijöiden hoito kannattaa.

Lähde: Ganguli M ym. Mild cognitive impairment that does not progress to dementia: a population based study. J Am Geriatr Soc 2019;67:232–8.

Kirjoittaja
Kaisu Pitkälä

Kuva
Fotolia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 15-16/2019.

Oletko jo lukenut nämä?