Mielen hyvinvointi tukee keski-ikäisten liikunnan harrastamista

Henkilöt, jotka arvioivat mielensä hyvinvoinnin korkeaksi, liikkuivat ikätovereitaan aktiivisemmin, selviää tutkimuksesta.

Mielen hyvinvointi ennustaa liikunnallisempaa elämäntapaa keski-iässä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kartoitti mielen hyvinvointia kolmen osa-alueen kautta: emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen. Emotionaalinen hyvinvointi kuvastaa yleistä tyytyväisyyttä elämään ja myönteisten tunteiden kokemista, psykologinen hyvinvointi elämän tarkoituksellisuuden ja itsensä toteuttamisen kokemuksia. Sosiaalinen hyvinvointi taas heijastaa suhteita toisiin ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

– Oli yllätys, että liikunta ei ennustanutkaan myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, vaan mielen hyvinvointi ennusti liikuntaa. Tulos viittaisi siihen, että mielen hyvinvointi on tärkeä voimavara fyysisesti aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä keski-ikäisillä, kertoo Kekäläinen tiedotteessa.

Liikunta tukee hyvinvointia

Kun Kekäläinen tarkasteli eri liikuntalajien yhteyttä mielen hyvinvointiin ja koettuun terveyteen tarkemmin 50-vuotiailta, havaittiin erilaisten liikuntaharrastusten tukevan mielen hyvinvoinnin eri osa-alueita.

Kävely kytkeytyi psykologiseen hyvinvointiin ja luonnossa liikkuminen sosiaaliseen hyvinvointiin. Kestävyysliikunta puolestaan tuki koettua terveyttä.

– Vaikka liikunta ei tässä tutkimuksessa ennustanut myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, liikuntaharrastukset tukevat sen hetkistä hyvinvointia ja terveyttä, Kekäläinen muistuttaa.

Yhteydet näkyivät naisilla ja miehillä. Tämän lisäksi luonnossa liikkumisen havaittiin kytkeytyvän sekä emotionaaliseen hyvinvointiin että koettuun terveyteen, mutta ainoastaan miehillä. Kekäläinen arvelee, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa naisille ja miehillä erilaisia asioita.

– Tätä tukee myös se, että miehillä luonnossa liikkuminen oli yhteydessä kuormittavan liikunnan useuteen, kun taas naisilla ei, Kekäläinen pohtii.

Tutkimuksessa käytettiin tietoja, jotka oli kerätty Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajilta, joille tehtiin haastatteluja ja postitettiin kyselylomake 42- ja 50-vuotiaana. Tulokset julkaistiin Applied Research in Quality of Life -verkkolehdessä. (Kekäläinen T ym. Applied Research in Quality of Life 21.3.2019)

Kirjoittaja
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva
Panthermedia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 24.4.2019.