Migreenin monet kasvot

Migreenin monet kasvot Kuva 1 / 1

Migreenejä on monenlaisia. Osalla migreenikohtaus menee ohi ilman lääkettä tai käsikaupan särkylääkkeitä käyttämällä. Toisilla päänsärkykohtaus vie toimintakyvyn useaksi päiväksi. Tästä syystä migreenihoitojakin on moneen erilaiseen tarpeeseen. Kohtausten estossa auttaa etenkin päänsärkyä laukaisevien tekijöiden tunteminen ja niiden välttäminen.

Migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä; ajoittain siitä kärsii joka seitsemäs nainen ja joka 20. mies. Migreeniä on kahta muotoa: esioireista eli aurallista ja tavallisempaa auratonta. Aurallinen migreeni on harvinaisempaa. Siitä kärsii vain noin 15 prosenttia migreenipotilaista.

Mikä on migreeni?

Kaikki päänsäryt eivät ole migreeneitä. Potilaalla diagnosoidaan auraton migreeni, jos hänellä on ollut vähintään viisi päänsärkykohtausta, jotka ovat kestäneet 4-72 tuntia.

Kohtauksiin on täytynyt kuulua myös kaksi seuraavista piirteistä: särky on sykkivää, särky on toispuoleista, särky estää normaaleja toiminoja tai fyysinen aktiivisuus pahentaa särkyä. Myös yksi seuraavista on löydyttävä: potilaalla on pahoinvointia, valonarkuutta tai ääniherkkyyttä.

Aurallisen migreenin kriteereihin kuuluu, että potilaalla on ollut vähintään kaksi kohtausta, joissa esiintyy kolme seuraavista piirteistä:

1. auraoire

2. auran kesto on yli neljä minuuttia tai auroja on kaksi peräkkäin

3. auran kesto ei ylitä 60 minuuttia

4. auraa seurannut päänsärky alkaa 60 minuutin kuluessa.

Mikä avuksi?

Migreenipotilas pystyy usein kertomaan, mitkä seikat laukaisevat kohtauksen tai pahentavat sitä. Tavallisin ärsyke on stressi tai stressin laukeaminen. Toiseksi tavallisin syy liittyy hormonaalisiin seikkoihin, kuten kuukautisten alkamiseen. Muita ärsykkeitä voivat olla kirkas valo, suuret lämpötilan vaihtelut, kuumuus, alkoholi tai vuorokausirytmin muutokset.

Migreenipotilaan olo helpottuu yleensä jo sillä, että hän menee pitkälleen viileään, pimeään ja hiljaiseen huoneeseen ja panee otsalleen kylmän kääreen. Jotkut tarvitsevat myös särkylääkkeitä.

Jos särkylääkkeiden teho ei riitä, voidaan käyttää migreeniin kehitettyjä täsmälääkkeitä, joita on useita erinimisiä. Lääke tehoaa runsaassa kahdessa kolmasosassa migreenikohtauksia. Lääke otetaan heti migreenipäänsäryn tai pahoinvoinnin alettua. Sitä voi nauttia suun kautta, käyttää nenäsuihkeena tai ottaa pistoksena. Jos lääke tehoaa, mutta oireet alkavat uudestaan, lääkeannos voidaan uusia kahden tunnin kuluttua. Nykyisin suositellaan myös täsmälääkkeen ja tulehduskipulääkkeen yhdistämistä.

Jos migreeniä esiintyy kuukaudessa neljä kertaa tai useammin, harkitaan estolääkkeen käyttämistä. Suoraan migreeniin suunniteltuja estolääkkeitä ei ole olemassa. Sen sijaan useat muiden sairauksien lääkkeet toimivat myös migreenin estossa. Tällaisia ovat muun muassa eräät verenpaine- tai epilepsialääkkeet.

Estolääkkeitä otetaan pieninä annoksina ja niitä käytetään säännöllisesti. Mikään lääke ei pysty lopettamaan migreenikohtauksia kokonaan, mutta niillä kohtausten määrä voi vähentyä puoleen.

Lääkkeetön hoito

Migreenejä varten on myös lääkkeetöntä estohoitoa. Näitä ovat muun muassa fysioterapia, hieronta ja ruokavaliomuutokset.

Kokemusperäinen lista siitä, mitkä ravintoaineet laukaisevat migreenejä on pitkä. Esimerkiksi kovat juustot, makkarat, einesruuat, suklaa, kolajuomat ja viinit ovat päässeet listalle.

Migreeniä aiheuttava tekijä voi olla myös lisäaine. Tavallisimmin "migreenilisäaineeksi" nimitetään natriumglutamaattia (E621). Myös makeutusaineena käytettävää aspartaamia (E951) (esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on epäilty migreenin laukaisijaksi.

Yksi tapa helpottaa migreenejä on kokeilla, mitkä aineet aiheuttavat migreeniä. Niin sanotussa välttämisdieetissä jätetään aluksi pois yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko sillä edullista vaikutusta. Jos testattavien aineiden lista on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen kärsivällisyyttä ja aikaa.

Aina ei tarvita täydellistä välttämistä. Joidenkin henkilöiden kokemusten perusteella migreeni iskee, kun migreeniä aiheuttavaa ruokaa on syöty paljon.

Lue myös artikkelimme 3 tarinaa migreenistä.

Lähteet:
Suomen migreeniyhdistys ry
Terveyskirjasto
Käypä hoito -suositus

Tarkastanut:
Matleena Helojoki
toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Migreeni