Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla

Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla Kuva 1 / 1

Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muistisairaudet ovat yleisiä ikääntyvillä; lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on diagnosoitu lievä kognitiivinen heikentyminen tai dementian kriteerit täyttävä muistisairaus. On arvioitu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa määrä saattaa kasvaa jopa nelinkertaiseksi, mikäli tehokkaita ehkäisy- ja hoitokeinoja ei löydetä.

Tähän mennessä on löydetty joitakin muistisairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin vaaratekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla hoidolla tai ennaltaehkäisevällä työllä. Monet näistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa (esim. kohonnut verenpaine, suurentunut kolesterolipitoisuus ja diabetes) tai liittyvät elintapoihin (esim. tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta ja ylipaino).

Muiden sairauksien vaikutus muistisairauksien kehittymiseen on herättänyt lisääntyvää kiinnostusta viime vuosina. Ikääntyessä monien sairauksien ilmaantuvuus kasvaa. Näin ollen muistisairauksista kärsivillä on usein myös muita sairauksia, jotka vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja mahdollisesti myös tiedonkäsittelyn toimintoihin. Muut sairaudet saattavat myös altistaa muistisairauksille tai vaikuttaa sairauden kulkuun.

Ajankohtainen ja tärkeä kysymys onkin, voiko elintapoihin vaikuttamalla ja muiden sairauksien hyvällä hoidolla mahdollisesti hidastaa muistisairauksien kehittymistä tai jopa estää niiden puhkeamista.

Tupakointi kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin riskin

Tupakoinnin yhteydestä muistisairauksien riskiin on aiemmin ollut ristiriitaista tietoa. Joidenkin aikaisempien tutkimustulosten mukaan tupakointi voisi suojata Alzheimerin taudin kehittymiseltä. Nämä havainnot kuitenkin perustuivat pääosin poikkileikkaustutkimuksiin ja todennäköisesti kuvastavat tupakointiin liittyvää lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa; ikääntynyttä väestöä tutkittaessa suuri osa tupakoivista henkilöistä on jo ehtinyt kuolla, ja tupakoitsijat ovat siis aliedustettuina iäkkäässä väestössä.

Lisäksi niillä henkilöillä, jotka ovat selvinneet korkeaan ikään tupakoinnista huolimatta, on todennäköisesti sellaisia suojatekijöitä (esimerkiksi tehokkaita DNA:n korjausmekanismeja), jotka suojaavat myös aivoja neurodegeneraatiolta ja edelleen Alzheimerin taudin kehittymiseltä.

Viime vuosina onkin julkaistu useita väestöpohjaisia seurantatutkimuksia, jotka ovat osoittaneet tupakoinnin altistavan muistisairauksille. Yhteensä 19 seurantatutkimusta sisältävä meta-analyysi osoittaa, että tupakointi lähes kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin sekä aivoverenkiertosairauden muistisairauden riskin verrattuna tupakoimattomiin henkilöihin.

Terveellisen ruokavalio ja liikunta suojaa muistia

Myös muiden elintapatekijöiden (esim. vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholin käyttö ja runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti) on todettu lisäävän dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä erityisesti geneettisesti alttiilla henkilöillä. Tämä antaakin toivoa niille henkilöille, joiden suvussa Alzheimerin tautia esiintyy paljon; terveitä elintapoja noudattamalla voi mahdollisesti vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä.

Useissa seurantatutkimuksissa on osoitettu, että runsas kasviksien ja hedelmien syönti saattaa hidastaa tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemistä ikääntyessä sekä suojata dementiaoireyhtymältä. Runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja sisältävän kalan syöminen saattaa myös vaikuttaa edullisesti tiedonkäsittelyn toimintoihin.

Useissa seurantatutkimuksissa on havaittu ns. välimeren ruokavaliota noudattavien henkilöiden olevan vähemmän alttiita tiedonkäsittelyn toimintojen heikkenemiselle sekä Alzheimerin taudille kuin verrokkien.

Nämä tutkimustulokset tukevat oletusta, että terveellisistä ravitsemustottumuksista voi olla hyötyä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Vaikutuksen on arveltu osittain välittyvän terveellisen ravinnon sisältämien vitamiinien, esim. antioksidantteina toimivien C- ja E-vitamiinin, D-vitamiinin sekä B-ryhmän vitamiinien, kautta. Kuitenkaan vankkaa näyttöä synteettisten vitamiinivalmisteiden käytöstä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole saatu.

Keski-iän kohonnut verenpaine voi altistaa dementialle

Monen sydän- ja verisuonisairauksiin perinteisesti yhdistetyn vaaratekijän on todettu altistavan myös muistisairauksille. Korkea verenpaine lisää riskiä sairastua mm. sydänsairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin, ja lisäksi useat seurantatutkimukset ovat osoittaneet erityisesti keski-iän kohonneen verenpaineen altistavan myös dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille myöhemmällä iällä.

Mielenkiintoinen havainto on, että verenpainetason saatetaan nähdä laskevan dementiaoireyhtymän puhkeamista edeltävien vuosien aikana. Samanlainen yhteys on nähty myös kolesterolitason sekä muistisairauksien välillä.

Keski-iän korkea kolesteroli altistaa dementiaoireyhtymälle ja Alzheimerin taudille, kun taas laskeva kolesterolitaso vanhemmalla iällä saattaa edeltää sairauden puhkeamista. Molemmat ilmiöt todennäköisesti heijastavat aivojen neurodegeneratiivista prosessia, ja osittain mukana voi myös olla muistisairauteen liittyvien elintapamuutosten (ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, tupakointi jne.) vaikutusta.

Myös diabeteksen on osoitettu lisäävän paitsi sydänsairauksien myös dementiaoireyhtymän ja Alzheimerin taudin riskiä. Aivan viime aikoina on esitetty myös, että korkeampi, vielä normaaliksi luokiteltava, sekä lievästi suurentunut veren glukoosipitoisuus lisäisi dementiaoireyhtymän riskiä verrattuna matalampiin arvoihin.

On myös todettu, että vaaratekijöiden kasautuminen on erityisen haitallista, ja muistisairauksien riskin pienentämiseksi tulisikin todennäköisesti pyrkiä hoitamaan useita vaaratekijöitä samanaikaisesti yksittäisiin tekijöihin keskittymisen sijasta.

Keski-iän hyvä keuhkojen toiminta vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin

Keuhkosairauksien yhteyttä muistisairauksien riskiin ei ole tutkittu yhtä laajasti kuin sydänsairauksia. Keuhkoahtaumataudin yleisyys lisääntyy ikääntyessä, ja se on maailmanlaajuisesti merkittävä lisääntyneen kuolleisuuden ja toimintakyvyn heikentymisen aiheuttaja.

Usean poikkileikkaus- ja tapaus-verrokkitutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatautipotilaat suoriutuvat verrokkeja huonommin tiedonkäsittelyn toimintojen testeissä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että keuhkojen toiminta jo keski-iässä ennakoi myöhempää tiedonkäsittelyn toimintojen tilaa; keski-iän huonompi uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) oli yhteydessä myöhempään huonompaan tiedonkäsittelyn toimintaan yhdessä 23 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa, ja eräs tutkimus osoittaa keski-iän hyvän keuhkojen toiminnan vähentävän riskiä sairastua dementiaoireyhtymään ja Alzheimerin tautiin 20 vuoden seurannassa.

Suomalainen CAIDE (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia) on ensimmäinen tutkimus, joka on selvittänyt keuhkoahtaumataudin ja astman pitkäaikaista vaikutusta myöhempään lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin yli 25 vuoden seurannassa. Tässä tutkimuksessa ne henkilöt, joilla oli jompikumpi tai molemmat keuhkosairaudet keski-iässä, sairastuivat myöhemmin lähes kaksi kertaa todennäköisemmin lievään kognitiiviseen heikentymiseen tai dementiaoireyhtymään kuin ne henkilöt, joilla ei ollut kumpaakaan keuhkosairautta.

Sairastuminen näihin keuhkosairauksiin vasta myöhemmällä iällä, keski-iän jälkeen, oli hieman yllättävästi käänteisesti yhteydessä myöhäisiän lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementiaoireyhtymän riskiin. Tämä tulos voi kuitenkin heijastaa muun muassa sekä näihin keuhkosairauksiin että muistisairauksiin liittyvän lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamaa tutkimusharhaa.

Muistisairauksia voi ennaltaehkäistä elämäntavoilla

On todennäköistä, että geneettisten tekijöiden ja elintapatekijöiden lisäksi myös muut sairaudet voivat vaikuttaa muistisairauksien kehittymiseen. Koska dementiaoireyhtymään johtava neurodegeneratiivinen prosessi aivoissa käynnistyy jo useita vuosia tai vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmenemistä, täytyy vaaratekijöitä selvittävien tutkimusten olla riittävän pitkiä, jotta löytäisimme ne oleelliset tekijät, jotka vaikuttavat tämän prosessin käynnistymiseen ja etenemiseen aivoissa.

Arvioiden mukaan Alzheimerin taudin alun viivästyttäminen viidellä vuodella vähentäisi sairauden esiintyvyyttä 50 prosentilla, jolloin muistisairauksiin liittyvät valtavat taloudelliset kustannukset ja huomattava inhimillinen kärsimyskin vähenisivät merkittävästi.

Viimeaikaiset havainnot muiden sairauksien vaikutuksesta muistisairauksien kehitykseen kannustavat näiden sairauksien hyvään hoitoon läpi elämän senkin vuoksi, että vältyttäisiin myöhemmin sairastumasta yhä yleistyviin muistisairauksiin. Myös terveelliset elintavat voivat auttaa muistisairauksien ehkäisyssä.

Tätä hypoteesia selvittäviä kliinisiä tutkimuksia onkin parhaillaan menossa. Suomessa on meneillään yksi maailman ensimmäisistä laajoista interventiotutkimuksista (FINGER, Finnish geriatric intervention study to prevent cognitive impairment and dementia), jossa pyritään ennaltaehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä monitekijäisellä elintapainterventiolla. Nämä tutkimustulokset voivat jatkossa auttaa kehittämään tehokkaita menetelmiä muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi, ja kohdentamaan toimenpiteet niitä eniten tarvitseville.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan liitteestä.

Kirjoittaneet:
Minna Rusanen
LT, neurologian erikoislääkäri
Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka
Tiia Ngandu
LT, asiantuntijalääkäri
THL, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö
Miia Kivipelto
LT, professori, geriatrian erikoislääkäri
Karoliininen Instituutti, Tukholma
Itä-Suomen yliopisto

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi