Omaishoitajat ovat ikäisiään alttiimpia sairastamaan

Jokainen lisätunti viikossa lisäsi omaishoitajan kuormittuneisuutta.

Yhdysvalloissa tutkittiin omaishoitajien kuormittuneisuutta ja sille altistavia tekijöitä. Omaishoitoon liittyy fyysinen, psyykkinen ja emotionaalinen kuormitus. Omaishoitajat ovat muita ikäisiään alttiimpia sairastamaan, ja he altistuvat yksinäisyydelle.

Yli puolet omaishoitajista (56 prosenttia) koki kuormittuneisuutta. Merkittävää koettua kuormittuneisuutta ennakoivat nais­sukupuoli, heikko subjektiivinen terveydentila, depression oireet, ahdistuneisuus, lomahoidon käyttö ja tukiryhmään osallistuminen. Jokainen lisätunti viikossa lisäsi kuormittuneisuutta.

Hoidettavan aikuiset lapset tai puolisot kokivat omaishoitajina enemmän kuormittuneisuutta kuin ei-sukulaiset. Hoidettavan aivohalvaus, depression oireet ja dementia lisäsivät kuormittuneisuutta. Myös terveydenhuollon logistiikan ongelmat aiheuttavat merkittävää kuormittuneisuutta.

Toisaalta tutkimuksesta ei voi päätellä, ovatko heikko terveydentila, depressio ja ahdistuneisuus seurauksia hoitotilanteista. Samoin lomahoidon käyttö ja hakeutuminen tukiryhmään ovat todennäköisemmin seurauksia vaikeista omaishoitotilanteista kuin syitä kuormittuneisuuteen.

Omaishoitajia oli kohortissa 2 007. Keski-ikä oli 57 vuotta, kaksi kolmesta oli naisia, ja vain 23 prosenttia oli puolisoita. Omaishoitajat käyttivät hoitamiseen keskimäärin 18 tuntia viikossa. Noin 70 prosentilla oli perhettä tai ystäviä, jotka saattoivat auttaa hoidossa. Vain 4 prosenttia oli osallistunut vertaisryhmään.

Hoidettavat olivat keskimäärin 78-vuotiaita, heistäkin kaksi kolmesta oli naisia, 28 prosenttia sairasti muistisairautta, 27 prosentilla oli syöpä ja 20 prosentilla aivohalvaus. Vain 13 prosentilla hoidettavista oli lyhythoitojaksoja.

Suomessa on arviolta 350 000 omais­hoitotilannetta, joista 60 000:ssa apua tarvitaan paljon. Noin 44 000 omais­hoitajaa saa omaishoidon tukea.

Lähde: Riffin C ym. Multifactorial examination of caregiver burden in a national sample of family and unpaid caregivers. J Am Geriatr Soc 2019;67:277–83.

Kirjoittaja
Kaisu Pitkälä

Kuva
Fotolia

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 13/2019.