Palaako polio Eurooppaan?

Palaako polio Eurooppaan? Kuva 1 / 1

Poliotapaus todettiin Euroopassa viimeksi vuonna 1998, ja maanosa julistettiin po­liosta vapaaksi vuonna 2002. Käytännössä ­useimmat eurooppalaiset lääkärit eivät ole koskaan kohdanneet poliopotilasta eivätkä välttämättä muista ottaa huomioon po­lion mahdollisuutta erotusdiagnostiikassa. Kun Suomessa puhkesi viimeisin polio­epidemia vuonna 1984, kokenut neurologi sanoi kollegalleen tutkittuaan ensimmäisen indeksipotilaan, että tämähän on kuin polio, mutta sitähän ei enää pitäisi olla.

Polio on vammauttava virustauti, jota on yritetty hävittää maailmasta vuodesta 1985 alkaen. Laajoihin rokotuskampanjoihin perustuva ohjelma on edennyt hyvin, sillä villiä poliovirusta ja sen aiheuttamaa halvausoireista tautia esiintyy endeemisenä enää kolmessa maassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Nige­riassa. Vuonna 2012 näissä maissa sairastui halvaus­oireiseen tautiin enää 217 potilasta.

Tänä vuonna on kuitenkin herännyt laaja huoli siitä, onnistuuko polion hävittäminen maailmasta koskaan, sillä rahapulan lisäksi vastassa on uusi uhka, taleban-järjestö. Järjestö julisti rokotukset länsimaiden juoneksi muslimeja vastaan ja asetti rokotuskiellon Pakistaniin kesäkuussa 2012. Siitä alkaen paikalliset terveysyksiköt ja vapaaehtoistyötä tekevät rokottajat ovat joutuneet toistuvasti talebanien hyök­käysten kohteeksi. Hyökkäyksissä on kuollut useita rokottajia ja heidän kanssaan työskennelleitä turvamiehiä. Nyt pelätään, että sabotaasitoiminnan seurauksena poliovirus ja sen ai­heuttamat epidemiat leviävät Pakistanin rajaseuduilta takaisin maan suuriin kaupunkeihin, mutta myös muualle maailmaan, erityisesti maihin, joissa torjuntatoimia on vaikeaa järjestää levottomuuksien, vaikeakulkuisuuden tai terveydenhuoltojärjestelmän puutteiden vuoksi. Näistä maista tulevien matkailijoiden, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mukana polio voi levitä myös Eurooppaan.

Euroopan kannalta vaaralliset epidemiat

Somalian epidemian aiheuttajavirus, villi tyypin 1 poliovirus, on peräisin Pakistanista. Tarkkoja tietoja viruksen levinneisyydestä ja lasten rokotekattavuudesta eri osissa Somaliaa ei ole. Vaikka halvausoireiseen tautiin sairastuneita on raportoitu Somaliasta vain 180, viruksen arvellaan olevan laajalti levinnyt väestöön, sillä oireiseen tautiin sairastuu vain joka sadas tai tuhannes tartunnan saaneista. Somaliasta virus ja sen ­aiheuttama tauti on levinnyt naapurimaihin, Keniaan ja Etiopiaan.

Toinen Euroopan kannalta vaarallinen epidemia on meneillään Syyriassa. Syyria on ollut poliosta vapaa vuodesta 1999. Nyt sisällissodan runtelemassa maassa on paljastunut 13 poliohalvausta, useimmat alle 2-vuotiailla lapsilla. Aiheuttajaviruksen alkuperä ei ole vielä selvillä, mutta todennäköisesti se on peräisin Israelista, jossa Pakistanista peräisin oleva villi poliovirus 1 on kiertänyt laajasti väestössä helmikuusta 2013 alkaen. Hyvän rokotuskattavuuden ansiosta Israelista ei ole toistaiseksi raportoitu poliohalvauksia.

WHO ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC seuraavat tilanteen kehittymistä Syy­riassa. Koska maasta pakenee päivittäin tuhansia pakolaisia, tilannetta seurataan huolellisesti sekä naapurimaissa että erityisesti pakolaisia vastaanottavissa Euroopan maissa. Polioepi­de­mioiden ja virustartuntojen pysäyttämiseksi aloitetaan marraskuussa 2013 laajat rokotuskampanjat Syyriassa, Libanonissa, Jordaniassa, Turkissa, Egyptissä, Irakissa ja osissa ­Pakistania, ja yhteensä näissä maissa rokotetaan 22 miljoonaa lasta tulevan puolen vuoden aikana.

Suomi seuraa tilannetta

Myös Suomessa tilannetta seurataan huolellisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on varmistanut rokotteiden saatavuuden ja laatinut tehostetun ohjeistuksen pitkän aikavälin seurantaa varten ja erityisesti maahan riski­alueilta saapuvien pakolaisten ja turvapaikan­hakijoiden rokottamista ajatellen. Tehosterokotteita suositellaan riskialueille matkustaville, jos edellisestä rokotuksesta (tehosteesta) on kulunut yli 5 vuotta. Lista maista, joihin poliorokotetta suositellaan, löytyy Matkailijan terveys­oppaasta.

Suomeen on saapunut tänä vuonna 105 syyrialaista turvapaikanhakijaa ja 22 kiintiöpakolaista. Lisäksi Suomi on suunnitellut 500 syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottoa vuonna 2014. THL on antanut ohjeistuksen siitä, kuinka Suomeen saapuvien Syyriasta lähtöisin ole­vien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden poliorokotuksista on huolehdittava ja miten toimitaan epäiltäessä poliota tai altistumista polio­virustartunnalle. Myös samoissa tiloissa oleskelevien henkilöiden rokotustarve on selvitettävä ja tarvittaessa on annettava tehosteannos, jos edellisestä poliorokotuksesta on kulunut yli 5 vuotta (ks. Poliorokotusohje, poliorokotukset-vastaanottokeskuksissa).

Suomalaiset hyvin suojassa poliolta

Suomessa neuvolarokotusten kattavuus polio­rokotekomponentin sisältävän yhdistelmärokotteen osalta on edelleen yli 90 % (www.thl.fi/­roko/rokotusrekisteri/raportit2013/). Suurimmassa vaarassa ovat 0–4-vuotiaat lapset, joilla rokotusohjelman hyvästä kattavuudesta huolimatta suoja saattaa olla vain osittainen. Polio­rokotuskattavuuksien lisäksi THL seuraa määräajoin rokotteen aikaansaamien poliovirusta neutraloivien eli suojaavien vasta-aineiden tasoa väestössä. Tuoreimmat tulokset on saatu vuonna 2010 HUSLAB-diagnostiikasta kerätyistä seeruminäytteistä. Niiden mukaan 5–30-vuotiaista suomalaisista 96 %:lla on suojaavia vasta-aineita kaikkia kolmea polioviruksen tyyppiä vastaan. Vanhemmissa ikäryhmissä vasta-ainetasot hieman vaihtelevat ikäryhmittäin ja poliovirustyypeittäin, mutta edelleen 94 % väestöstä on suojattu kaikkia polioviruksen tyyppejä vastaan.

Suomessa käytettävä, inaktivoituja tyypin 1, 2 ja 3 polioviruksia sisältävä rokote (IPV) suojaa hyvin halvausoireiselta taudilta, mutta ei täysin virustartunnalta. On mahdollista, että rokotettu, taudilta suojattu henkilö voi saada virustartunnan, jos hän altistuu virukselle. THL toimii eurooppalaisena polion asiantuntijakeskuksena ja yhtenä maailman seitsemästä polion hävitys­ohjelman erikoistukikeskuksesta, ja sillä on erinomainen valmius tilanteen vaatimaa laboratoriopohjaista seurantaa varten. Poliovalvonta Suomessa perustuu jätevesinäytteiden analysointiin – menetelmään, jota on käytetty menestyksellisesti jo 1960-luvulta alkaen ja joka on myöhemmin otettu käyttöön myös muualla maailmassa.

Kun epäily poliosta herää

Niin kauan kuin poliota esiintyy jossakin päin maailmaa ja poliovirukset infektoivat ihmisiä, tarvitaan kattavia poliorokotuksia ja polion tehokasta valvontaa. On hyvä muistaa, että äkillisesti halvausoireiseen tautiin sairastuneelta potilaalta otetaan ulostenäyte poliovirusviljelyä varten kahtena perättäisenä päivänä mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen. Vaikka negatiivisen tuloksen merkitys taudin poissulkemisessa heikkenee kahden viikon kuluttua halvausoireiden alusta, näytteitä kannattaa ottaa tarvittaessa vielä myöhemminkin.

THL tutkii näytteet ilmaiseksi. Tarkat ohjeet näytteiden ottamisesta ja lähettämisestä on ­luettavissa verkkosivuilta (http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/polion-laboratoriotutkimukset).

Merja Roivainen
dosentti, johtava asiantuntija

Hanna Nohynek
LT, ylilääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Poliorokotusohje

Syyrian poliotilanteen vuoksi THL suosittelee, että poliorokotussuoja tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään kaikilta turvapaikanhakijoilta, jotka ovat Syyrian pakolaisia tai jotka tällä hetkellä asuvat yhteis- tai yksilömajoituksessa Syyrian pakolaisten kanssa.

➤ Jos on epäselvää, onko aikuisella turvapaikanhakijalla poliosuoja, hänelle annetaan yhteensä kolme annosta inaktivoitua poliorokotetta. Toinen annos annetaan kaksi kuukautta ja kolmas annos kuusi kuukautta ensimmäisen pistoksen jälkeen.
➤ Jos suoja on vaillinainen, mutta suojaus on aloitettu yhden vuoden iässä tai myöhemmin, sarja täydennetään niin, että rokotettava saa yhteensä kolme rokoteannosta. Jos rokotukset on aloitettu alle vuoden iässä, rokotteita tarvitaan yhteensä neljä annosta. Näistä kaksi tulee antaa yksivuotissyntymäpäivän jälkeen.
➤ Jos aikuisen turvapaikanhakijan edellisestä poliorokotuksesta on yli 5 vuotta, hänelle annetaan tehosteannos.
➤ Jos turvapaikkaa hakeva on lapsi, tarkistetaan sekä poliosuoja että hänen saamansa muu rokotussuoja. Poliosuoja räätälöidään aiemmin saadun suojan sekä lapsen iän mukaan käyttäen joko erillistä poliorokotetta tai yhdistelmärokotetta, kuten on ohjeistettu Rokottajan käsikirjassa. Katso tarkemmat ohjeet sivulta Poikkeamat rokotusohjelmasta.

-------------------------------

Vastaanottokeskuksissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sekä laitoshuoltoa hoitavien (ruokahuolto, pyykkihuolto) työntekijöiden poliosuoja tarkistetaan ja tarvittaessa tehostetaan. Vastaanottokeskusten työntekijöiden riski saada poliovirustartunta on hyvin pieni verrattuna epidemia-alueella asuvien riskiin, mikäli noudatetaan normaaleja suomalaisia terveydenhuollon hygieniaohjeistuksia.

Työntekijälle rokotteen voi pistää myös lihakseen.

Yksityismajoituksen tarjoavan isäntäperheen jäsenten poliorokotussuoja tarkistetaan kuten vastaanottokeskusten työtekijöiden suoja.

-------------------------------

Rokotteena käytetään pääasiassa kansalliseen rokotusohjelmaan hankittua inaktivoitua poliorokotetta.

Rokotus annetaan varovaisuusperiaatetta noudattaen ihon alle. Rokotetta ei anneta lihakseen. Näin toimitaan siltä varalta, että rokotettavalla olisikin jo poliovirustartunta, jolloin mitkä tahansa lihakseen annetut pistokset voivat pahentaa taudinkulkua (provokaatiopolio). Myös lapsille mahdollisesti annettavat yhdistelmärokotteet pistetään ihon alle.

Rokotukset tulisi pääsääntöisesti toteuttaa vastaanottokeskuksissa. Isäntäperheiden jäsenet voivat hakeutua myös omalle terveysasemalleen rokotuksia varten.

Julkaistu Lääkärilehdessä 47/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Polio