Pitkäaikaistutkimus vahvistaa eturauhassyövän aktiivisen hoidon edut

Leikatuista 92:lle ja seurantaryhmästä 150:lle kehittyi etäpesäkkeitä.

Paikallisen eturauhassyövän leikkaus­hoitoa ja seurantaa vertailevan pohjoismaisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetty seuranta on kestänyt 29 vuotta. Siihen satunnaistetuista potilaista 80 % on jo kuollut. Seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla hoidettujen potilaiden pienemmästä kokonaiskuolleisuudesta ja eturauhassyöpäpäspesifisestä kuolleisuudesta sekä taudin vähentyneestä metastasointiriskistä.

Tutkimukseen satunnaistettiin vuosina 1989–99 vajaa 700 alle 75-vuotiasta, etupäässä kliinisesti todettua, prostataan rajoittuvaa eturauhassyöpää sairastavaa potilasta seurantaan tai radikaaliin prostatektomiaan. Vuoden 2017 loppuun mennessä 347:stä prostatek­tomian läpikäyneestä 261 ja seuranta­ryhmän 348 potilaasta 292 oli kuollut. Radikaalin prostatektomian ryhmästä 71 potilaan ja seuranta­ryhmästä 110 potilaan kuolemansyy oli eturauhas­syöpä (RR 0,55; 95 %:n LV 0,41–0,74, p < 0,001).

Leikatuista 92:lle ja seurantaryhmästä 150:lle kehittyi etäpesäkkeitä. Etäpesäkkeiden kumulatiivinen ilmaantuminen 23 vuoden seurannan aikana oli leika­tuilla 26,6 % ja seurantaryhmässä 43,3 % (ero 16,7 %; 95 %:n LV 9,6–23,7).

Potilasmäärä, joka piti hoitaa yhden mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman välttämiseksi, oli 8,4. Prostatektomialla saavutettu lisäelinaika 23 vuoden seurannan kohdalla oli 2,9 vuotta.

Leikatuilla tuumorin kasvu kapselin läpi viisinkertaisti tautispesifisen ­kuolleisuuden niihin verrattuna, joilla tauti rajoittui eturauhaseen. Gleason-­luokaltaan yli 7 oleva tuumori merkitsi kymmenkertaista riskiä kuolla etu­rauhassyöpään alempien luokkien tuumoreihin verrattuna.

Tutkimuksen pidennetty seuranta tarjoaa mahdollisuuden seurata pros­tatektomian vaikutusta eturauhassyövän luonnolliseen kulkuun. Leikkauksella aikaansaatu eturauhassyöpäkuolleisuuden pieneneminen on tärkeä, mutta ei ratkaiseva parametri vuosikausia kestävän ja etenemään pyrkivän syövän hoidossa. Ratkaisevaa sen sijaan on etäpesäkkeiden kehittymisen estäminen. Etäpesäkkeet vaativat hoitoja, joilla on vaikeita sivuvaikutuksia, ja niihin ­kuollaan. Metastasoineen taudin kuvantamisten ja lääkehoitojen kustannukset ovat valtavat. Nämä ovat tosiasioita, jotka ovat toisinaan jääneet PSA-tutkimukseen perustuvan eturauhassyövän varhaisvaiheen toteamisen innokkaimmilta kriitikoilta huomiotta.

Teksti: Ossi Lindell

Kuva: Fotolia