Ruokaisa näkökulma maailmanhistoriaan

Kirja on hyvä lisä suomenkielisiin ”maailmanhistorioihin” ja saa varmaan laajan lukijakunnan historian suurista tarinoista pitävistä.

Standage tarkastelee historiaa ”sarjana muutoksia, joiden ai­heuttajana, mahdollistajana tai vaikuttajana on ruoka”. Tämän tavoitteensa hän toteuttaa mukaansatempaavasti. Hyvin perustellusti kirjoittaja uhraa kirjan lähes ­koko ensimmäisen osan "Sivilisaation syömäkelpoiset kulmakivet” maanviljelyn aloittamiseen, joka mullisti ihmiskunnan historian. Yhdessä seuraavan osan "Ruoka ja yhteiskunnallinen rakenne” kanssa se muodostaa kirjan vankan perustan, joka auttaa ymmärtämään ruoan maailmanhistoriaa keräilijä-pyytäjävaiheen jälkeen, sitä kuinka ihmiskunnan epätasa-arvolla on maataloudelliset juuret.

Kirja on hyvä lisä suomenkielisiin ”maailmanhistorioihin” ja saa varmaan laajan lukijakunnan historian suurista tarinoista pitävistä. Standage on, hyvin ymmärrettävistä syistä, tukeutunut kirjansa lähteinä pääosin moniin hyviin ruoan ja muuta historiaa käsitteleviin yleisteoksiin ja erityistutkimuksiin. Vain Thomas Malthusin ja Adam Smithin kohdalla hän käyttää alkuperäis­lähteitä.

Tautien historia on ymmärrettävästi hyvin pienessä roolissa kirjassa. Niitä käsitellessään Standage esittää jo 1300-luvun puolivälissä syntyneen ja sittemmin vakiintuneen myytin, että musta surma alkoi, kun mongolit heittivät ruttoon kuolleiden ruumiita yli Kaffan muurien.

Kirja on sujuvaa ja pääosin ­hyvää suomenkieltä ja painovirheitä on vähän. Alun perin muiden kuin englanniksi kirjoitettujen teosten ja vieraskielisten nimien kohdalla olisi kuitenkin toivonut huolellisempaa työtä. Teoksen puutteet ovat kuitenkin vähäiset siihen verrattuna, että se tarjoaa jokaiselle historiasta kiinnostuneelle kiehtovan ja helppolukuisen uuden näkökulman maailmanhistoriaan.

Kirja on myös erinomainen ruoan historiaan liittyvien myyt­tien särkijä, kuten Standagen toteamus antiikin ja keskiajan rikkaiden runsaasta mausteiden käytöstä: ”Ajoittain kuulee sanottavan, että mausteiden käyttö johtui niiden kyvystä peittää ­pilaantuneen lihan maku – olihan lihan säilyttäminen pitkiä aikoja ilmeisen vaikeaa. Mausteiden käyttö tähän tarkoitukseen olisi kuitenkin ollut erittäin omituista, sillä ne olivat kalliita. Jos oli ­varaa mausteisiin, oli varmasti varaa hyvään lihaankin.”

Julkaistu Lääkärilehdessä 19/14.

Kirjoittanut:
Hannu Ollikainen
toimittaja

Ihmiskunnan syötävä historia. Alkuteos: An Edible History of Humanity, 2009. Tom Standage. Suomennos Leena Teirioja. Into Kustannus Oy, Helsinki 2013. ISBN: 978-952-264-190-8. Sivuja 267. Hinta 26 e.