Syvää endometrioosia ei aina tunnisteta

Invalidisoivista kivuista kärsii joka sadas hedelmällisessä iässä oleva nainen.

Syvää endometrioosia ei aina tunnisteta Kuva 1 / 1

Syvää endometrioosia ei ole aina helppo havaita gynekologisessa tutkimuksessa. Keskimääräinen viive ennen oikeaa diagnoosia on 7–9 vuotta, kirjoittavat Satu Tarjanne ja Päivi Härkki Lääkärilehden katsauksessa. Tauti voi myös löytyä infertiliteetin taustalta.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, tavallisimmin vatsaontelon alueella. Sitä esiintyy lähes joka kymmenennellä hedelmällisessä iässä olevalla naisella. Heistä arviolta 10 %:lla on syvä endometrioosi, joka aiheuttaa lähes poikkeuksetta invalidisoivia ja runsaisiin sairauspoissaoloihin johtavia kuukautiskipuja. Kivut alkavat tyypillisesti jo useita päiviä ennen varsinaista vuotoa.

Syvä endometrioosi aiheuttaa myös yhdyntäkipuja sekä kroonisia vatsakipuja ja sen rektovaginaalinen, eli emättimen pohjukan ja peräsuolen välisessä tilassa esiintyvä muoto lisäksi ulostuskipuja. Joskus se oireilee ärtyvän suolen oireyhtymän tavoin.

Syvää endometrioosia hoidetaan ensisijaisesti yhdistelmäehkäisyvalmisteilla tai keltarauhashormoneilla. Mikäli ne eivät lievitä kipuja riittävästi, tarvitaan kirurgiaa.

Kirurginen hoito parantaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Se on kuitenkin vaativaa, ja myös vakavia komplikaatioita esiintyy. Sellaisia ovat esim. suoliperforaatio, rektovaginaalinen fisteli ja virtsateiden vauriot. Osa niistä on potentiaalisesti henkeä uhkaavia, ja koska endometrioosipotilaat ovat yleensä nuoria, terveitä naisia, leikkaukseen ei pidä ryhtyä, mikäli oireet ovat vähäisiä tai lääkityksellä helpotettavissa. Tauti myös uusii herkästi leikkauksen jälkeen.

Lähde: Tarjanne S, Härkki P. Syvän endometrioosin hoidon haasteet. Suom Lääkäril 2017;72:2008–12.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi