Nuorten masennus, ahdistuneisuus ja jännittyneisyys ovat noin kaksinkertaistuneet uusimman Nuorten mielenterveys -kyselyn mukaan. Lukuvuonna 2018–2019 tehtyyn kyselyyn vastasivat tamperelaiset peruskoulun 9. luokan oppilaat.
Lisäksi muun muassa väsymysoireet ja runsaat sairauspoissaolot koulusta kasvoivat 1,5–2-kertaiseksi lukuvuoteen 2012–2013 verrattuna.
Tunne-elämän oireet yleisempiä tytöillä kuin pojilla
Yhä useampi tyttö arvioi kärsineensä laihuushäiriöstä aiempaan mittaukseen verrattuna. Pojilla puolestaan olivat lisääntyneet univaikeudet vuosina 2012–2018.
Tunne-elämän oireet olivat yleisempiä tytöillä kuin pojilla, mutta esiintyvyyden muutokset olivat molempien joukoissa samanlaisia.
– Nuorten käytös- ja päihdehäiriöt, antisosiaalinen ja aggressiivinen käyttäytyminen ovat puolestaan olleet laskusuunnassa 2000-luvulla. Myös nuorisorikollisuus on vähentynyt, kertoo TAYS:n nuorisopsykiatrian vastuuylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino.
Suorituspaineet voivat olla yksi syy
Nuorten perhesuhteet olivat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tutkijat eivät löytäneet syytä tunne-elämän oireiden lisääntymiselle nettikiusaamisestakaan.
Kaltiala-Heino arvioi, että suorituspaineiden kasvu ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat mahdollisia syitä. Myös globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos, huolestuttavat nuoria.
– Koulumaailma on aika vaativa, ja siellä täytyy tehdä valintoja entistä nuorempana. Nuorilla on kovia paineita saada jatko-opiskelupaikka.
Kaltiala-Heino pohtii, vaikuttaako nuoriin julkinen keskustelu nuorten pahoinvoinnista.
– Kokisivatko nuoret itsensä eri tavalla, jos yleistä keskustelua nuorten kuormittuneisuudesta ei olisi niin paljon?
Tarve matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille
Kaltiala-Heinon mielestä on kestämätöntä, jos jatkuvasti tulee lisää nuoria erikoissairaanhoidon potilaiksi. Nuorten mielenterveyttä tukevia palveluja pitäisikin kehittää lähempänä nuoria. Koulun täytyisi tukea nuorten positiivisen itsetunnon ja mielenterveyden syntymistä.
Espoon opiskelijaterveydenhuollon kokeilussa kehitettiin mielenterveysinterventioita nuorille, joilla oli alkavia mielenterveysongelmia.
– Tällaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja täytyisi olla enemmän, Kaltiala-Heino painottaa.
Kirjoittaja
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva
Panthermedia
Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehden verkkosivulla 11.3.2019.
