104 osumaa
Käyttäjillä oli kahden vuoden seurannan aikana kahdeksan sairaalapäivää enemmän henkilövuotta kohden kuin muilla.
Tutkijat uskovat, että muistitestien nykyistä kattavampi käyttö voisi edistää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista.
Taudin määritelmien laajentaminen, esimerkiksi hoitoa vaativan verenpaineen rajan madaltaminen, lisää ?sairaiden? määrää.
Jopa puolet Alzheimerin tautia sairastavista käyttää jotain psyykenlääkettä, lähes joka viides useampaa yhtä aikaa.
Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat puolestaan vähentää perinnöllisiä haittoja.
Riski joutua sairaalahoitoon oli 40 prosenttia suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla.
Riskilisä oli sama riippumatta siitä, olivatko lääkkeet lyhyt- vai pitkävaikutteisia.
Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä, yksilöllisesti toteutetusta liikuntaharjoittelusta.
Kehitysvammaisuuteen liittyy monia muistisairauden riskitekijöitä.
Sairauteen liittyvän geenin tai geenivirheen löytäminen on ollut monelle ratkaiseva käänne, kirjoittaa Satu Salonen.
Bentsodiatsepiinien käyttö lisää Alzheimerin tautia sairastavien kuoleman riskiä.
Riski ei kasvanut opioidien käytön keston myötä, selviää suomalaistutkimuksesta.
Luotettava terveystieto kiinnostaa.
Tulos huolettaa, koska masennuslääkkeitä on pidetty turvallisempina kuin bentsodiatsepiinejä, selviää tutkimuksesta.
Kuluttajille suunnattuja geenitestejä on tarjolla jo runsaasti Suomessakin, mutta niiden hyöty on osin kyseenalainen.
Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista.
Muutokset näkyvät aivojen hermoratojen rakenteessa ennen kuin muistisairauksia alkaa ilmetä yleisemmin, selviää tutkimuksesta.
Tautiin sairastuneiden käytösoireet olivat yleisempiä kuin luultiin jo taudin alkuvaiheessa, kertoo väitöstutkimus.
Masennus haittasi tuoreen tutkimuksen mukaan etenkin työmuistia, episodista muistia ja toiminnanohjausta.
Tutkijat muistuttavat, että opioidikipulääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy ongelmia.
Havainnot ovat kiinnostavia, sillä tällä hetkellä ei ole keinoja selvittää, miten pahoja aivotärähdyksen jälkeistä oireyhtymää potevan aivovammat ovat.
Meta-analyysin mukaan heikentynyt kävelystä suoriutuminen ennusti 3–9 vuoden seuranta-aikana dementiaa mutta heikommin Alzheimerin tautia.
Hoidon rajattavuuteen on otettava tiukemmin kantaa; se on meidän kaikkien vastuu erikoisalasta riippumatta.
Biomerkkiaineita voidaan mitata selkäydinnäytteestä tai verestä.
Tutkijat totesivat, että hoidon aloitusta seuraavina vuosina tutkimusryhmän potilailla oli verrokkien riskiin nähden 1,88-kertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin.
Riski on sitä pienempi mitä useammin kalaa syö.
Dementiariski laskisi normaalitasolle, jos tupakoinnin lopettaisi viimeistään keski-iässä.
Kaksi vuotta diagnoosin jälkeen Alzheimerin tautia sairastavien kustannukset vakiintuivat kaksinkertaisiksi tautia sairastamattomiin verrattuna.
Psykoosilääkkeet tiedetään vaarallisiksi etenkin dementiaa sairastaville.
Itä-Suomen yliopiston professori Sirpa Hartikaisen mukaan tutkimustulos viittaa siihen, että Alzheimerin taudin oireita aletaan hoitaa ennen diagnoosin antamista.