Perusterveydenhuoltoa vahvistettava hoitotakuulla

Hoitotakuun nykyinen raja on kolme kuukautta, mikä on täysin kohtuutonta, kirjoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.

Perusterveydenhuoltoa vahvistettava hoitotakuulla Kuva 1 / 1

Toimivien peruspalvelujen merkitys sote-järjestelmän selkärankana on laajasti ymmärretty. Perusterveydenhuoltoa on yritetty pelastaa vuosia.

Tulos on päinvastainen. Avohoidon resursointi ei ole parantunut, vaan lääkärien painopiste on enenevästi siirtynyt erikoissairaanhoitoon: vuosina 2005–16 sairaalalääkärien määrä kasvoi 3 700:lla (21 %) ja terveyskeskuslääkärien 300:lla (9 %).

Veronmaksajat ovat hylkäämässä järjestelmän: työterveyshuollon noin 2 miljoonan asiakkaan lisäksi jo 1,2 miljoonalla on yksityinen terveysvakuutus. Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen jäi sote-uudistuksen alle.

Paradoksaalista on, että perusterveydenhuolto kaipaisi rakennetason sote-uudistusta, mutta ei enää voi odottaa sitä. On tehtävä rakenteista riippumattomia uudistuksia.

Kehityssuuntaa ei käännetä pienillä muutoksilla. Perusterveydenhuoltoon on säädettävä uusi hoitotakuu, joka pakottaa järjestämään perustason hoidon ihmisten tarpeiden mukaisesti. Kuntapohjainen järjestelmä on pakotettava pelastamaan tärkein osansa.

Lääkäriliitto katsoo, että toimivan perusterveydenhuollon hoitotakuun ydin on pääsy lääkärille viimeistään viidentenä arkipäivänä hoidon tarpeen arviosta. Tämä tulisi lisätä lakiin mahdollisimman nopeasti ja rakenneuudistuksia odottamatta.

Muutos olisi merkittävä. THL:n tilaston mukaan lokakuussa 2018 yli puolet potilaista joutui odottamaan pääsyä lääkärin vastaanotolle yli viikon, viidennes yli kuukauden ja vajaat kolme prosenttia yli kolme kuukautta. Hoitotakuun nykyinen raja on kolme kuukautta, mikä on täysin kohtuutonta.

Keskeistä on toteuttaa hoitotakuu oikein. Lääkärille on päästävä, jos tarve on todettu. Aika tulee antaa hoidon tarpeen arvion yhteydessä. Potilaan kanssa voidaan sopia viikkoa pidemmästäkin ajasta – moni asia voi odottaa. Lakiin on kirjattava selvä velvollisuus järjestää lääkärinaika esimerkiksi palvelusetelillä, jos terveyskeskus ei pysty aikaa antamaan. Lääkäriajan saatavuus oli valinnanvapauskokeiluissa keskeinen syy vaihtaa yksityiselle.

Hoitotakuu pakottaa resursoimaan perusterveydenhuoltoa nykyistä paremmin. Suora kustannus on kuitenkin pieni. Vaalikentillä puhuttu tuhat lääkäriä tai 100 M€ on vain 0,5 prosenttia nykyisistä sote-menoista. Hoitotakuu tarvitaan, koska ei ole eduskunnan vallassa palkata lääkäreitä kuntiin. Toimiva perusterveydenhuolto vähentää kustannuksia muualla: päivystyskäynnit vähenevät ja hoito on oikealla tasolla. Nykyjärjestelmässä yritetään säästää hengiltä sen kustannusvaikuttavinta osaa.

Hoitotakuulta pitää odottaa syvällisempiäkin hyötyjä. Tavoitteena pitää olla asiakaslähtöisyys, ei käyntimäärien lisääminen. Lääkäriin pääsy on kuitenkin välttämätön keino, jolla asiakaslähtöisyyden ydin eli potilas–lääkärisuhde palautetaan keskiöön.

Hoitotakuun jälkeen potilaan kannattaa ottaa terveyskeskukseen yhteyttä, koska hoitoon pääsee. Terveyskeskuksen ei todennäköisesti kannata hoitaa kaikkia itse, mutta on tärkeää arvioida, kenet kannattaa hoitaa. Portinvartijuutta ei kannata yksityistää. Julkisen terveydenhuollon pitää kyetä ohjaamaan ihmiset oikeaan hoitopaikkaan. Siihen paras taho on kokenut ja pysyvä yleislääkäri.

Asiakaslähtöisyys on tärkeää elvytettäessä julkista perusterveydenhuoltoa. Syvällinen asiakaslähtöisyys syntyy potilaan ja lääkärin pitkäaikaisesta luottamussuhteesta. Se on perusterveydenhuollon arvopohjan ydintä ja pitää palauttaa arvoonsa.

Hoitotakuu ei korjaa kaikkia ongelmia eikä poista rakenneuudistuksen tarvetta. Mutta jos perusterveydenhuolto halutaan pelastaa, kehityksen suunta on käännettävä nopeasti.

Kirjoittaja
Samuli Saarni
Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja

Kuva
Mikko Käkelä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 15–16/2019.

Oletko jo lukenut nämä?