Rintasyövän hoitotrendit – lisää lääkkeitä ja parantuneita potilaita

Rintasyövän hoitotrendit  – lisää lääkkeitä ja parantuneita potilaita Kuva 1 / 1

Rintasyöpään sairastuneista jää nykyisin eloon yli 30 % suurempi joukko kuin viisikymmentä vuotta sitten (1). Lääkehoito on lisääntynyt ja kirurgia kehittynyt yhä säästävämmäksi. Uusimista ehkäisevää liitännäishoitoa räätälöidään kasvaimen molekyylibiologisten ominaisuuksien mukaan (2).

Nelisenkymmentä vuotta sitten oivallettiin, että rintasyöpäkasvaimissa ilmenevät estrogeeni- ja progesteronireseptorit ennustavat sitä, saadaanko antiestrogeenihoidolla tehoa. Antiestrogeeni

Tamoksifeenin keksiminen teki näin rintasyövän hoidosta kohdennettua jo paljon ennen kuin täsmähoidosta alettiin puhua. Hormonihoitojen valikoima on sittemmin kasvanut ja aromataasinestäjät ovat myös vakiinnuttaneet asemansa liitännäishoidossa.

Viime vuosien tutkimus on vahvistanut, että pieni osa hormoniriippuvaisten syöpien soluista uinuu elimistössä vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä. Tämä on pidentänyt liitännäishoitoa jopa kymmeneen vuoteen silloin, kun kasvaimen uusimisriski on suuri (2).

Tyypillistä hoidon kehitykselle on ollut, että edistysaskeleet ovat pieniä, mutta jatkuvia. Tulevaisuuden haasteena on oppia kohdentamaan pitkä hoito nykyistä paremmin potilaille, jotka siitä todella hyötyvät. Toinen ajankohtainen haaste on se, että kasvain kehittää hormonihoidolle vastustuskyvyn ajan mittaan. Tästä on saatu lupaavia tuloksia yhdistämällä hormonihoitoon muulla mekanismilla toimiva lääke, kuten mTOR:n estäjä everolimuusi (3).

Haittavaikutusten ja rahan vuoksi on myös pakko kysyä, voidaanko solunsalpaajahoitoa vähentää, kun kohdennettuja vasta-ainehoitoja lisätään. Päinvastoin kuin yleisesti luullaan, kohdennetuilla hoidoilla on myös paljon haittavaikutuksia. Ne ovat vain erilaisia kuin solunsalpaajilla. Uudet hoidot herättävät innostusta, mutta korkean hintansa vuoksi ne eivät tule edes keskirikkaissa maissa kaikkien ulottuville (6). Kustannusvaikuttavuutta onkin arvioitava kriittisesti. Kohdennettujen uusien hoitojen todellinen teho tullaan näkemään vasta pidemmän käytön myötä.

Kehitys on luonut myös haasteita. Kuvantamismenetelmien parantuessa keskusteluun on noussut ylihoito, sillä kaikki löytyvät rintasyövät eivät ehkä koskaan kehittyisi varsinaisiksi sairauksiksi.

Liitännäishoidoista todella hyötyvien seulomiseen tarvittaisiin tehokkaita menetelmiä. Lähivuosina geeniprofiilitutkimusten valmistuminen on tuomassa tähän valoa. Tehokkaampia lääkkeitä kaivataan erityisesti runsaasti mutaatioita sisältävien vilkkaasti leviävien kasvainten hoitoon. Immunoterapia on noussut uudelleen merkittäväksi tutkimusalueeksi, ja nämä antigeeniset kasvaimet saattavat saada sen piiristä uusia vastustajia.

Päivi Hietanen
lääketieteellinen päätoimittaja

Kirjallisuutta:
1: http://www.cancer.fi/syopa­rekisteri/tilastot/grafiikkaa-syopa-suomessa-2011-j/
2. Sledge GW ym. Past, present, and future challenges in breast cancer treatment. J Clin Oncol 2014;19:1979–86.
3. Baselga J ym. Everolimus in postmenopausal hormone-receptor-positive advanced breast cancer. 
N Engl J Med 2012;366:520–9.
4. Berry DA, Ueno NT, Johnson MM ym. High-dose chemotherapy with autologous stem-cell support as adjuvant therapy in breast cancer: Overview of 15 randomized trials. 
J Clin Oncol 2011;29:3214–23.
5. Gianni L ym. Treatment with trastuzumab for 1 year after adjuvant chemotherapy in patients with HER2-positive early breast cancer: a 4-year follow-up of a randomised controlled trial. Lancet Oncology 2011;3:236–44.
6. White C. NICE confirms advanced breast cancer drug is too expensive for NHS. BMJ 2014;349:g5078

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi