Vatsaelinsairauksien kirjo muuttuu – muuttuvatko tähystyksen aiheet?

Resursseja pitää ohjata suolistosyövän seulontaan, kirjoittaa Martti Färkkilä.

Ruoansulatuselinsairauksien esiintyvyydessä on tapahtunut selviä muutoksia, joilla on vaikutusta tutkimus- ja hoitostrategioihin ja endoskopian eli sisätähystyksen resurssien käyttöön.

Helikobakteerin esiintyvyys on useissa länsimaissa pudonnut 30 %:sta 10 %:iin. Niinpä ulkustaudin eli peptisen haavataudin ilmaantuvuus on vähentynyt koko 2000-luvun (1). Ulkustauti on muuttunut merkiksi monisairastavuudesta ja kasvaneesta kuolemanriskistä, joka näkyy ainakin vielä viiden vuoden ajan lisääntyneenä kuolleisuutena (2).

Helikobakteerin harvinaistuminen näkyy sekä atrofisen gastriitin eli mahalaukun limakalvon surkastuman että mahasyövän esiintyvyyden ja mahasyöpäkuolleisuuden vähenemisenä. Syöpärekisterin mukaan mahasyövän ilmaantuvuus on pienentynyt 20 vuodessa lähes puoleen, eikä atrofisen gastriitin tai mahasyövän seulontaa pidetä perusteltuna vähäisen ilmaantuvuuden maissa (4), kuten Suomessa.

Gastroskopian eli mahantähystyksen tavallisin syy on nykyisin ylävatsavaiva, jota esiintyy väestössä 20–25 %:lla. Avoterveydenhuollossa ylävatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan ohjatuista potilaista yli 80 %:lla endoskopialöydös on normaali (5). Refluksitaudin ja dyspepsian eli ylävatsavaivojen tähystystutkimusten aiheet tulisikin arvioida uudelleen.

Gastroskopioita voidaan jatkossa vähentää ja ohjata resurssit kolonoskopioihin eli paksusuolen tähystyksiin. Suomessa tehdään vuosittain noin 100 000 kolonoskopiaa ja lähes sama määrä gastroskopioita. Kolorektaalisyöpä kuitenkin lisääntyy. Vuonna 2014 Suomessa todettiin 3 051 uutta kolorektaalisyöpää.

Kun syöpä todetaan varhaisvaiheessa, potilaiden viiden vuoden elossaoloennuste on yli 90 %, mutta levinneinä löytyvissä syövissä vain 0–5 %. Kolonoskopia vähentää huomattavasti kolorektaalisyövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta (6).

Endoskopiaseulonnan suuntaamiseksi kustannustehokkaasti on esitetty riskipisteytystä (7,8), joka perustuu mm. potilaan ikään, sukupuoleen, sukuhistoriaan suolistosyövän suhteen, painoindeksiin ja tupakointiin. Kolonoskopiaseulontaa suositellaan, jos suolistosyövän riskitekijöitä on runsaasti.

Nykyisin suurin osa rajallisista resursseista kuluu suolistosyövän hoitoon vaiheessa, jossa syöpä on jo metastasoinut eli kylvänyt etäpesäkkeitä eikä enää parantavan hoidon ulottuvissa (9). Tautikirjon muutokset edellyttävät myös tutkimus- ja hoitolinjausten muutoksia.

Kun arvioimme gastroskopioiden ja kolonoskopioiden aiheet kriittisesti uudelleen ja ohjaamme osan resursseista suolistosyövän seulontaan, voimme merkittävästi vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta ja lisätä laatupainotteisia elinvuosia.

Kirjoittaja:
Martti Färkkilä
professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto, HUS Vatsakeskus, gastroentrerologian klinikka

Kirjallisuutta

1 Malmi H, Kautiainen H, Virta LJ, Färkkilä N, Koskenpato J, Färkkilä MA. Incidence and complications of peptic ulcer disease requiring hospitalisation have markedly decreased in Finland. Aliment Pharmacol Ther 2014;39:496–506.

Lue lisää: Poika

2 Malmi H, Kautiainen H, Virta LJ, Färkkilä MA. Increased short- and long-term mortality in 8146 hospitalised peptic ulcer patients. Aliment Pharmacol Ther 2016;44:234–45.

3 Agréus L, Talley NJ, Jones M. Value of the ”Test & Treat” strategy for uninvestigated dyspepsia at low prevalence rates of Helicobacter pylori in the population. Helicobacter 2016;21:186–91.

4 Stomach (Gastric) Cancer Screening (PDQ®): Health Professional Version. PDQ Screening and Prevention Editorial Board. PDQ Cancer Information Summaries [Internet]. Bethesda (MD): National Cancer Institute (US) 2002-2015 Feb 12.

5 Ford AC, Marwaha A, Lim A, Moayyedi P. What is the prevalence of clinically significant endoscopic findings in subjects with dyspepsia? Systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2010;8:830–7.

6 Pan J, Xin L, Ma YF, Hu LH, Li ZS. Colonoscopy reduces colorectal cancer incidence and mortality in patients with non-malignant findings: A meta-analysis. Am J Gastroenterol 2016;111:355–65. doi: 10.1038/ajg.2015.418.

7 Kaminski MF, Polkowski M, Kraszewska E, Rupinski M, Butruk E, Regula J. A score to estimate the likelihood of detecting advanced colorectal neoplasia at colonoscopy. Gut 2014;63:1112–9.

8 Sung JJ, Ng SC, Chan FK ym. An updated Asia Pacific Consensus Recommendations on colorectal cancer screening. Gut 2015;64:121–32.

9 Färkkilä N, Torvinen S, Sintonen H ym. Costs of colorectal cancer in different states of the disease. Acta Oncol 2015;54:454–62.

Tiedepääkirjoitus Lääkärilehdestä 38/2016.