Huokoistakaa, ihmiset, huokoistakaa!

Huokoistakaa, ihmiset, huokoistakaa! Kuva 1 / 1

Elämme aikoja, jolloin työelämässä on entistä suuremmat paineet nostaa työn tuottavuutta. Hallitus hakee tuottavuushyppyä muun muassa kaavailemalla lomien lyhentämistä. Paineita on pidentää työaikaa ja työuraa ja vähentää ainakin palkallisia vapaita. Vuorotteluvapaan ehtoja tullaan tiukentamaan, ja osa-aikaeläke poistuu vuonna 2017. Työntekijän pitäisi jaksaa entistä tiiviimpää työtahtia, entistä pidempään.

On mietittävä, nostavatko mainitut toimenpiteet lopulta tuottavuutta. Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -yksikön johtajan, professori Mikko Härmän mukaan työn tuottavuutta lisätään parhaiten vahvistamalla työntekijän luottamusta ja motivaatiota. Työuria pidennetään lisäämällä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia työhön ja työaikoihin. Härmä on lanseerannut käsitteen työn huokoistaminen. Sillä tarkoitetaan työn tauottamista ja muokkaamista työkuorman tasaamiseksi, työtehoa kuitenkaan pudottamatta. Tarkoitus on pikemminkin lisätä työhalua ja -tehoa sekä pitää huoli siitä, ettei työkykyyn pääse syntymään vaurioita. Työpäivää, työvuotta ja työuraa tauottamalla työntekijä elpyy, saa hetken hengähdystauon ja jaksaa taas puurtaa.

Silloin kun ei voi pitää vapaapäivää tai lomaa, työtään voi silti huokoistaa monella tavalla. Eräs tapa on pitää muutaman minuutin luova tauko. Lyhyenkin luovan tauon pitäminen on työn kannalta erittäin hyödyllistä. Sen aikana levätään hiukan eikä tehdä mitään konkreettista, mutta ajatellaan jotain olennaisesti työhön liittyvää. Saman asian ajaa luova keskustelu kollegan kanssa. Lyhyetkin kanssakäymiset työpäivän mittaan parantavat yhteisöllisyyden tunnetta ja ilmapiiriä. Suhtaudun erittäin epäileväisesti sairaalahankkeisiin, joista on jätetty kokonaan pois henkilökunnan kahvihuoneet. Uskokaa pois, sellaisia löytyy.

Jos viiden minuutin väli löytyy, voi pitää mikrotauon. Jos homma on sellaista, että siihen tulee uppouduttua liikaa, kännykkään muistutus kerran tunnissa! Tänä aikana ei tehdä tai ajatella mitään töihin liittyvää, vaan tehdään esimerkiksi pieni taukojumppa tai kävelylenkki. Toki edellä mainitut voi myös yhdistää kävelemällä muutaman minuutin työhuonetta ympäri mietiskellen työtä koskevia asioita. Pääasia on se, että saman asian tekeminen katkeaa ja aivot saavat tarvitsemansa lepotauon. Liikunnan yhdistäminen taukoon elvyttää myös kroppaa.

Jos tekemisiinsä on mahdollista vaikuttaa, kannattaa rytmittää työtään sijoittamalla raskaita ja kevyitä tehtäviä peräkkäin. Hankalan homman jälkeen helpompi tuntuu suorastaan levolta, vaikka monta helppoa tehtävää peräkkäin alkaisi puuduttamaan ja saisi työn tuntumaan yksitoikkoiselta. Kuormitusta tasaamalla työpäivistä saadaan kohtuullisia, vaikka niihin sisältyisikin raskaita tehtäviä.

Lääkäri on asemassa, jossa monen muun ihmisen tarpeet tahtovat mennä työaikana oman hyvinvoinnin edelle. Tarinat päivystysvuoroista, joiden aikana ei syömään tai vessaan ehditä, ovat monelle täyttä totta. Myönnän jossain työurani vaiheessa tinkineeni ruokatauosta sillä perusteella, etten muka ehtinyt syömään. Tosiasia kuitenkin on, että väsyneenä ja nälkäisenä työteho ja keskittymiskyky laskevat ja virheitä alkaa tulla. Tai ainakin saman asian tekemiseen kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin virkeänä, joten päivät tuppasivat venymään. Lounaan syöminen vaikka pikaisestikin auttoi kummasti hoitamaan iltapäivän hommat ripeämmin.

On ehkä vaikeaa perustella itselleen ja etenkin työnantajalle, miksi huokoistamisesta olisi hyötyä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan puuttumisen huomaa yleensä vasta siinä vaiheessa, kun työkyky on hyvää vauhtia katoamassa tai jo mennyttä. Rasittumisen pistää paremmin merkille kuin sen, miten hyvin jaksoikaan tänään. Ainakin yksi mitattava suure kuitenkin löytyy. Huokoistaminen lisää työn ja työajan hallinnan tunnetta, mikä on suoraan yhteydessä työtyytyväisyyteen. Ja tyytyväinen työntekijä pystyy aina parempaan työsuoritukseen kuin tyytymätön.

Reita Nyberg
Kirjoittaja on paljasjalkainen tamperelainen gynekologi.

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Lue myös nämä Reita Nybergin kirjoitukset:
Mikä ihmeen superselviytyjä?
Matkalla lääkäriksi
Empatian sudenkuoppia

Oletko jo lukenut nämä?