Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) liittää voimakkaammat ja selkeämmät varoitukset itsetuhoajatuksista ja itsetuhokäyttäytymisestä kaikkiin ADHD-lääkkeisiin, kuten atomoksetiiniin, metyylifenidaattiin, dekstroamfetamiiniin, guanfasiiniin ja lisdeksamfetamiiniin.
Lääkkeiden hyödyt katsotaan silti suuremmiksi kuin niiden vaarat. Itsetuhoajatuksia ja itsetuhokäyttäytymistä on havaittu lääkehoidon aikana, mutta erityisesti kun lääkitys on aloitettu, annosta on muutettu tai lääkitys on lopetettu.
Ennen lääkityksen aloittamista vanhempien tulisi kertoa hoitavalle lääkärille lapsella tai perheessä esiintyneistä mielenterveysongelmista, kuten psykooseista, maniasta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, masennuksesta tai itsemurhasta. ADHD-lääkitys voi lisätä itsetuhokäyttäytymisen vaaraa näillä potilailla. Lapsen vanhempien, perheenjäsenten ja ystävien on aiheellista seurata potilaan mielentilaa, käyttäytymistä, ajatuksia ja tuntemuksia lääkehoidon aikana. Jos ahdistavia ajatuksia tai tuntemuksia ilmenee, on otettava yhteys hoitavaan lääkäriin.
Lue myös:
Tarvitseeko Vaahteranmäen Eemeli ADHD-diagnoosia?
Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito
Lähde:
www.health.gc.ca/medeffect, Health Product InfoWatch (April 2015)
Kirjoittanut:
Juhana E. Idänpään-Heikkilä
lääketieteen professori
Kuva:
Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 22/15.
