Antibiootteja vain todelliseen tarpeeseen

Antibioottiresistenssi ei ole enää tulevaisuuden uhkakuva, vaan todellisuutta koko maailmassa, selviää WHO:n kattavasta raportista. Yleiset infektiot uhkaavat muuttua taas tappaviksi.

Antibioottiresistenssi ei ole enää tulevaisuuden uhkakuva, vaan todellisuutta koko maailmassa, selviää Maailman terveysjärjestö WHO:n kattavasta raportista.

Kaikkiaan 114 maasta kerätty data osoittaa, että vakavaa antibioottiresistenssiä esiintyy jokaisessa maanosassa ja maassa. Järjestö painottaa, että resistenssi on nyt suuri uhka yleiselle terveydelle ja että asia voi vaikuttaa kenen tahansa elämään.

WHO toteaa, että resistenssi on ongelma monissa erilaisissa taudinaiheuttajissa, mutta raportti keskittyy seitsemään yleisimpään vakavia infektiosairauksia aiheuttavaan bakteeriin.

Kaakkois-Aasiassa kiihtyvä ongelma

Klebsiella pneumoniaen vastustuskyky karbapeneemeja vastaan on maailmanlaajuinen ongelma. Bakteeri aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta ja sepsiksen ja on yleinen tulehdusten aiheuttaja vastasyntyneillä ja tehohoitopotilailla. Joissain maissa karbapeneemi tehoaa vain puoleen sen aiheuttamista infektioista.

E. colin resistenssi fluorokinoloneja vastaan on varsin yleistä kaikkialla. Tippurin hoidossa käytettävän kolmannen sukupolven kefalosporiinin raportoidaan olleen tehoton jo useissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa, Kanadassa ja Japanissa.

Afrikan alueelta on saatavilla niukasti tietoa, mutta saatu tieto on WHO:n mukaan huolestuttavaa. Useiden bakteerien kohdalla on merkittävää resistenssiä, esimerkiksi E. colin vastustuskyky kefalosporiinia ja fluorokinolonia vastaan. MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -infektioista 80 % ei parane tavallisella antibioottihoidolla.

Tilanne on vastaava Amerikan alueella ja eteläisen Välimeren alueella, joissa myös K. pneumoniaen resistenssi kefalosporiineja kohtaan on huolestuttava. Euroopassa suurimmat huolenaiheet ovat K. pneumoniae ja MRSA.

Kaakkois-Aasiassa antibioottiresistenssi on nopeasti kiihtyvä ongelma kaikkien edellämainittujen bakteerien kohdalla. Alueella asuu neljännes maailman väestöstä, WHO huomauttaa. Myös läntisen Tyynenmeren alueella on laajaa resistenssiä muun muassa 2000-luvun alun luonnonkatastrofien takia.

Pidemmän elämän peruspilari

Jos tilanteeseen ei puututa kiireesti ja koordinoidusti, tähän asti hoidettavissa olleet yleiset infektiot ja pienemmät vammat saattavat jälleen muuttua tappaviksi, WHO toteaa varsin vakavin äänenpainoin.

– Tehokkaat antibiootit ovat olleet yksi pidemmän ja terveemmän elämän peruspilareista. Jos nyt ei tehdä merkittäviä toimenpiteitä infektioiden hillitsemiseksi ja antibioottien käytön järkevöittämiseksi, yleistä terveyshyötyä tullaan menettämään. Seuraukset ovat tuhoisat, WHO:n apulaispääjohtaja Keiji Fukuda sanoo.

Vaikka monissa maissa ongelman hallinta on hyvällä tolalla, monissa valtioissa seurantajärjestelmät puuttuvat tai niissä on aukkoja. Seurannan lisäksi ongelmaan pitää puuttua ehkäisemällä infektioita paremmalla hygienialla, sanitaatiolla ja puhtaalla juomavedellä sekä rokotuksin.

Jokaisen panosta tarvitaan

WHO ohjeistaa terveydenhuollon ammattilaisia tehostamaan infektioiden ehkäisyä ja hallintaa sekä määräämään antibiootteja vain, kun ne ovat todella tarpeen. Myös oikeanlaisen antibiootin määrääminen on tärkeää.

Kansalaisia kehotetaan käyttämään antibiootteja vain lääkärin määräyksestä ja syömään kuuri aina loppuun. Lääkkeitä ei pidä myöskään jakaa toisten kanssa.

Päättäjien tulee panostaa resistenssin seurantaan ja laboratorioiden kapasiteettiin sekä ohjeistaa lääkkeiden oikeasta käytöstä. Lääketeollisuuden toivotaan nopeuttavan tuotekehitystä ja tutkimusta uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseksi.

Teksti:
Jaana Ahlblad

Kuva:
Panthermedia