Antibioottien käyttö lisääntynyt maailmanlaajuisesti

Antibioottien käyttö lisääntynyt maailmanlaajuisesti Kuva 1 / 1

Antibioottien runsas käyttö ja väärinkäyttö ovat syyt antibioottiresistenssin leviämiseen. Tutkijat ovat nyt ensi kerran pystyneet selvittämään, kuinka paljon antibiootteja käytetään ympäri maailmaa.

Lancetissa julkaistu tutkimus perustuu IMS Healthin MIDAS tietoihin. Tutkimuksessa arvioidaan antibioottien käytön määrää 71 maassa vuosina 2000–2010.

Tutkimuksen mukaan antibioottien käyttö on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 36 prosenttia. Kasvusta 76 prosenttia menee Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä Afrikan piikkiin. Suurimmassa osassa maita käyttö vaihteli kausien mukaan.

Turun yliopiston bakteeriopin professoria Pentti Huovista tutkimuksen tulokset eivät yllätä.

– Vaikeaksi tilanteen tekee se, että antibioottien käytön maailmanlaajuinen järjestelmällinen seuranta, ei ole mahdollista. Nämäkin uudet käyttöluvut ovat vain parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla, hän toteaa.

Huovisen mukaan on ollut jo pitkään tiedossa, että resistenssitilanne on paha Intiassa ja Kiinassa. Brasilian tapainen maa sopii hänen mukaansa yhtä hyvin kuvioon.

– On loogista, että tilanteen takana on lisääntynyt antibioottien käyttö, hän toteaa.

Huovisen mukaan antibiootit ovat reseptivapaita useassa maassa. Syynä on muun muassa se, että lääkäriin ei ole varaa tai vastaanotolle ei ole mahdollista päästä. Reseptivapautta puolustetaan sillä, että kaikilla pitää olla mahdollisuus saada käyttää näitä elämän pelastavia ihmelääkkeitä.

– Tämän takia potilas menee apteekkiin, jossa apteekkari tekee tiskin takaa diagnoosin ja antaa yleensä oman valikoimansa erivärisiä pillereitä, joiden mukana on yhtä tai useampaa antibioottia. Valitettavasti ilman kunnon tutkimusta apteekin diagnoosi on aina arvaus. Myytyjen kuurien kesto on useimmiten liian lyhyt, jottei hinta nouse myynnin esteeksi. Tällaiset väärinkäytökset heikentävät antibioottien tehoa, Huovinen sanoo.

Suomen tilanne on stabiili

Euroopan tautiviraston ECDC:n tilastojen mukaan Suomessa resistenssitilanne on vielä keskimäärin parempi kuin muissa Euroopan maissa.

– Antibioottien käyttö avohoidossa on kuluneen 15–20 vuoden aikana pysynyt samana tai jopa hiukan vähentynyt, Huovinen sanoo.

Hänen mielestään yksi tapa päästä eteenpäin on diagnostiikan kehittäminen. Jos taudinaiheuttajan nimen saisi vastaanoton aikana selville, voisi antibioottihoidon jättää antamatta niille, jotka eivät sitä tarvitse, ja valita oikeat lääkkeet niille, jotka sitä tarvitsevat. Nyt hengitystieinfektioissa suurin osa hoidosta aloitetaan kliinisen tutkimuksen perusteella.

Lopuksi Huovinen huomauttaa, että vaikka Suomessa on kaikki hyvin, bakteerit eivät tunne rajoja. Ne kulkeutuvat Suomeen matkailijoiden ja elintarvikkeiden mukana.

– Siksi meidän pitää olla koko ajan varuillaan. Resistenssin torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja tiedon välittämistä, jossa pitää olla aktiivisesti mukana, hän sanoo.

Lähteet:
Global antibiotic consumption 2000 to 2010: an analysis of national pharmaceutical sales data
European Centre for Desease Prevention and Control
THL: Mikrobilääkeresistenssin seuranta
Bush K, Courvalin P, Dantas G ym. Tackling antibiotic resistance. Nature Rev Microbiol 2011;doi:10.1038/nrmicro2693

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi