Antikolinergien vaikutukset kognitioon eivät ehkä olekaan ohimeneviä

Antikolinergisten lääkkeiden piiriin kuuluu tuttuja lääkkeitä, kuten lihasrelaksantit, trisykliset masennuslääkkeet, suolistospasmolyytit, antihistamiinit ja inkontinenssilääkkeet.

Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden, kuten lihasrelaksanttien, trisyklisten masennuslääkkeiden, suolistospasmolyyttien, antihistamiinien ja inkontinenssilääkkeiden, tiedetään heikentävän kognitiota. Keskimäärin MMSE-pisteet heikkenevät noin pisteen verran. Aiemmin on luultu, että kognitio palautuu ennalleen, kun lääkkeiden käyttö lopetetaan. Nyt Yhdysvalloissa on saatu isossa seurantatutkimuksessa toisenlaisia löydöksiä.

Tutkimuksessa on seurattu 3 434:ää ikäihmistä (65 v tai vanhempi) vuodesta 1994 lähtien useassa aallossa. Antikolinergista kuormaa selvitettiin kymmenen vuoden seurannassa käyttäen standardoituja annoksia. Keskimäärin 7,3 vuoden seuranta-aikana 797 tutkittavaa sai dementiadiagnoosin (80 %:lla Alzheimerin tauti).

Suurempi kymmenen vuoden antikolinergikuorma oli yhteydessä dementiadiagnoosin ilmaantumiseen, vaikka monimuuttujamallit vakioitiin demografisilla tekijöillä, koulutuksella, sairauksilla ja elämäntavoilla: mitä enemmän antikolinergeja, sitä todennäköisempi oli diagnoosi. Masennus ei selittänyt dementian riskiä. Tavallisimmat käytetyt antikolinergit olivat trisykliset masennuslääkkeet, väsyttävät antihistamiinit ja virtsanpidätyslääkkeet.

Antikolinergien vaikutukset eivät ehkä olekaan ohimeneviä, kuten aiemmin on ajateltu. Pitkäaikaisen käytön hyötyjä ja haittoja kannattaa pohtia nuorempiakin potilaita hoidettaessa.

Lue myös:
Masennuslääkkeiden käyttöön voi liittyä maksahaittoja
Muistisairaan hoito on laajaa yhteistyötä
Muistisairauksien ehkäisyä elintavoilla

Lähde:
Gray SL ym. Cumulative use of strong anticholinergics and incident dementia. A prospective study. JAMA Intern Med 2015;175:401–7.

Kirjoittanut:
Kaisu Pitkälä
professori

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 35/15.