Etävastaanotto sopii kroonisiin sairauksiin

Kun potilaat on valittu oikein, lääkäri voi hoitaa vaikka toiselta puolelta Suomea.

Vuorovaikutustaitoja, etästetoskooppi ja ihan tavallista lääkärintyötä. Terveydenhuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Mauri Laakso tietää, mitä on potilaiden hoitaminen etävastaanotolla. Hän on pitänyt etävastaanottoa kainuulaisille potilaille jo vuosikymmenen ajan.

Erilaiset etälääkäripalvelut lisääntyvät vauhdilla. STM rinnasti vastikään etävastaanotot fyysiseen vastaanottoon. ­Miten etävastaanotto eroaa tavallisesta vastaanotosta?

– Eipä juuri muuten, kuin että yhteys tapahtuu videoneuvottelun kautta ja että ihan kaikkia asioita ei pysty etänä hoitamaan, Laakso kertoo.

Alkuun Laakso hoiti vain diabetes­potilaita yhtenä päivänä viikossa. Vähitellen työ on laajentunut myös muihin kroonisiin kansansairauksiin ja nelipäiväiseen etätyöviikkoon.

– Etävastaanotolla vuorovaikutus­taidot korostuvat. Suurin osa kehon kielestä jää molemmin puolin näkemättä. Sanallisen ja siihen liittyvän sanattoman viestinnän osuus korostuu, jotta lääkäri pystyy välittämään viestinsä potilaalle, Laakso pohtii.

Suuren osan potilaista voi hänen kokemuksensa mukaan hoitaa etäyhteyden välityksellä.

– Jos potilaaseen pitäisi päästä käsiksi tai tutkia muuta kuin keuhkoja ja ­sydäntä, niin silloin etävastaanotto ei onnistu. Tyypillinen esimerkki ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat.

Helsingistä Kainuuseen

Kainuussa on lääkäripulasta ja pitkistä välimatkoista johtuen pitkä etälääkäri­perinne. Laakso aloitti kainuulaisten ­potilaiden etähoidon Oulussa asuessaan.

Nykyisin hän asuu Helsingissä ja on Kainuun soten palkkalistoilla terveyskeskuslääkärinä. Työhuoneesta on videoneuvotteluyhteys Kainuun terveysasemille sekä pääsy potilastietojärjestelmään.

– Videoneuvotteluohjelma toimii pääasiassa hyvin. Potilastietojärjestelmän kanssa on joskus ongelmia.

Työparina Kainuun päässä on kansanterveyshoitaja. Hän varaa etävastaanottoajat niille potilaille, joiden hoitoon etävastaanotto sopii. Hoitaja on potilaan mukana vastaanotolla.

Etälääketiedettä varten on kehitetty monenlaisia välineitä. Laakso käyttää ­ainoastaan elektronista stetoskooppia, jonka käytössä tarvitaan kansanterveyshoitajan apua.

– Potilaat ovat antaneet etävastaanotosta hyvää palautetta. Suuri osa yllättyy siitä, kuinka hyvin asiat voidaan hoitaa etäyhteyden päästä.

Ei vasta-alkajille

Laakso suhtautuu epäillen maalailuihin, joiden mukaan lääkäri voisi pitää etävastaanottoa vaikka mökkilaiturilta käsin. Siinä kohtaa ollaan jo kaukana turvallisesta tietosuojasta. Muuten hän ei näe huolta etähoidon lisääntymisessä.

– En tiedä mitä ongelmia tähän voisi liittyä, kunhan toimitaan normaalien eettisten ja muiden sääntöjen mukaisesti ja tehdään asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät.

Aivan vasta-alkajille Laakso ei suosittele etävastaanoton pitämistä. Kokemusta kannattaa ensin kartuttaa tavallisessa vastaanottotyössä.

› Lue myös Lääkärilehden pääkirjoitus.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 20/2016