Hukkuneen lapsen pitkä elvytys tuottaa harvoin hyvän tuloksen

Yli 30 minuuttia kestänyt sydämenpysähdys huononsi oleellisesti lapsen ennustetta.

Jokainen päivystävä lääkäri joutuu joskus elvyttämään hukuksissa olleen ainakin järvi-Suomessa. Lapsen aivot ovat paremmin suojatut kuin aikuisen, ja erityisesti hypoterminen lapsi kestää yllättävän pitkän elvytysajan. Jos sydän saadaan heti käyntiin hukkumisen jälkeen, ei lapselle yleensä jää neurologisia oireita.

Hollantilaiset akuuttihoidon lääkärit tarkastelivat hukuksissa olleiden lasten (alle 16 v) ennustetta yli 30 minuuttia kestäneen elvytyksen jälkeen. Eloonjääminen ja neurologinen status tutkittiin vuoden kuluttua elvytyksestä.

Kaikkiaan 160:stä vuosina 1993–2012 hukkumisen seurauksena hypotermian ja sydämenpysähdyksen saaneesta lapsesta vain 44 oli hengissä vuoden kuluttua. Lapsista 98:aa elvytettiin yli 30 minuuttia ja heistä kuoli 87 (89 %). Lisäksi kaikkien pitkästä elvytyksestä selviytyneidenkin neurologinen status oli huono. Alle 
30 minuuttia elvytetyistä 62 lapsesta 17 selvisi myös neurologisesti hyvin.

Yli 30 minuuttia kestänyt sydämenpysähdys huononsi siis oleellisesti lapsen ennustetta. Talvellakin hyvä neurologinen ennuste näytti mahdolliselta vain, jos sydämenpysähdys ja elvytys olivat kestäneet lyhyemmän ajan. Tämä asettaa haasteita ensihoidolle pitkien välimatkojen Suomessa. Hypotermia suojaa aivoja, mutta sydän pysähtyy lapsellakin yleensä alle 30 asteen lämpötilassa.

Tämä tutkimus opetti, että valitettavasti vain 11 % aineiston lapsista selvisi ilman pysyviä vaurioita hukkumisesta ja elvytyksestä. Yli 30 minuutin elvytys tuotti harvoin hyvän tuloksen. Useimmat hukkumisonnettomuuksista kertovat tapausselostukset antavat lapsen ­ennusteesta liian optimistisen ­kuvan.

Lähde:
Kieboom ym. Outcome after resuscitation beyond 30 minutes in drowned children with cardiac arrest and hypothermia: Dutch nationwide retrospective cohort study. BMJ 2015;350:h418.

Kirjoittanut:
Hannu Paajanen
Gastrokirugian professori

Kuva:
Panthermedia