Keliakia piilottelee pitkään

Diagnostiikka on salapoliisityötä, jossa epäily on paikallaan lievissäkin oireissa.

Noin prosentilla Suomen aikuisväestöstä on keliakiadiagnoosi. Ainakin yhtä monella sairaus on kuitenkin löytymättä, kirjoittavat Pekka Collin ym. Lääkärilehdessä julkaistussa katsauksessa.

Keliakiassa viljan valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen nukkavaurion. Nukan madaltumisesta tai häviämisestä seuraa vatsaoireita, ripulia, laihtumista ja erilaisia imeytymishäiriöitä – ja näin esimerkiksi kalsiumin, raudan ja foolihapon puutetta. Raudan ja foolihapon puute aiheuttavat anemiaa ja kalsiumin puute pienentynyttä luuntiheyttä, mikä lisää murtumariskiä.

Klassiset oireet esiintyvät kuitenkin vain pienellä osalla keliaakikoista. Suuri osa on oireettomia, tai sitten he ovat tottuneet kroonisiin vaivoihinsa ja pitävät tilannetta normaalina. Vatsan turvotusta tai löysiä ulosteita saattaa olla vain ajoittain.

Usein potilas ei myöskään havaitse oireiden yhteyttä viljatuotteisiin. Toisaalta vain pieni osa viljoista oireita saavista sairastaa keliakiaa, vaikka viljan välttäminen auttaisikin.

Suomalaisessa tutkimuksessa diagnostinen viive oli joka kolmannella aikuiskeliaakikoista ollut yli 10 vuotta. Vaikka vakavia oireita ei olisi, useimmiten diagnoosin saaminen ja gluteeniton ruokavalio parantaa elämänlaatua ja ehkäisee komplikaatioita, kuten ohutsuolen imusolmukesyövän kehittymistä.

Keliakia diagnosoidaan seerumista mitattavien vasta-aineiden (endomysium-, transglutaminaasi- ja deamidoidut gliadiinipeptidivasta-aineet) ja ohutsuolikoepalan perusteella. Vasta-ainemäärityksen herkkyys on yli 90 % ja tarkkuuskin samaa luokkaa.

Toistaiseksi koko väestön vasta-aineseulontaa ei ole katsottu järkeväksi. Keliakiaa tulisi kuitenkin epäillä herkästi ja vasta-aineet määrittää kaikilta riskiryhmään kuuluvilta. Keliakian riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on lieviäkin suolisto-oireita, anemiaa, autoimmuunisairauksia (erityisesti tyypin 1 diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta) tai joiden lähisukulaisella on keliakia.

Lähde: Collin P, Reunala T, Taavela J, Kaukinen K. Keliakia piilottelee pitkään. Suom Lääkäril 2018;73:1282–5.

Kuva: Fotolia

Lue artikkeli kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä.