Kissa ja hiiri -leikkiä vastaanotolla

Kissa ja hiiri -leikkiä vastaanotolla Kuva 1 / 1

Luottamuksen avulla päihdepotilaan hoitoon tulo aikaistuu ja ­lopulta säästyy myös hoitoresursseja, korosti sosiaalipsykiatrian dosentti Rauno Mäkelä tammikuussa Lääkäripäivillä.

Päihdepotilaalla on monia hyviä syitä huijata ja huijaaminen voi kuulua riippuvuussairauden kuvaan, Mäkelä muistutti.

Lääkärikin voi huijata potilasta, mutta vain huonoista syistä.

– Jos lääkäri ei ole motivoitunut hoitamaan päihdepotilasta, mutta ei kerro tästä potilaalle tai jos lääkäri ei ymmärrä riippuvuutta sairautena, on se huijausta.

Pahimmillaan tilanne voi yltyä hui­jauskilpailuksi, jossa kokenut päihde­potilas voi selättää kokemattoman tai kiireisen lääkärin ja saada esimerkiksi lääkereseptin. Lääkärin tulisi siis kokeilla muita lähestymistapoja.

Empatia, luottamus ja tieto auttavat

Hoidossa tärkeää on potilaan motivoiminen ja voimavarojen löytäminen. Puhutaan esimerkiksi siitä, miten alko­holittomat kaudet ovat aiemmin onnistuneet, neuvoi yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti Outi Seppälä Helsingin terveyskeskuksesta.

– Suosittelen ratkaisukeskeisiin apukeinoihin perehtymistä. Lopettaminen on aina vaikeaa, mutta tilalle tarvitaan asioita, jotka korvaavat päihteiden käytön tarpeen.

Hän nimesi avainsanoiksi empatian osoittamisen, tiedonjaon ja aidon uskon potilaan muuttumiseen.

Tärkeää on huomioida onnistumiset.

– Potilasta kuunnellaan ja hänelle ­annetaan myönteistä palautetta esimerkiksi siitä, että hän on tullut hoitoon. Vastaanoton tulisi mieluummin olla tanssimista kuin painimista.

Kuusi vuotta raittiina ollut kokemusasiantuntija Hannu Ylönen A-Klinikkasäätiöstä korosti vertaistuen merkitystä ja päihteiden ottamista rohkeasti puheeksi vastaanotolla.

Hän muistutti, että huijaaminen ­oireita liioittelemalla voi olla potilaan hätähuuto.

– Esimerkiksi harhojen liioittelu saattaa olla keino varmistaa hoitoon pääsy.

Kliininen opettaja, psykiatrian erikoislääkäri Antti Mikkonen Turun yliopistosta painotti, että lääkkeiden väärinkäyttöön puuttumisessa tärkeintä on harkita tarkkaan, kenelle ja milloin ­uusia PKV-lääkkeitä aloitetaan.

– Väistämättä noin 10 prosenttia siirtyy lopulta pitkäaikaiskäyttöön. Uusien PKV-lääkkeiden aloittaminen pitkäaikaisiin oireisiin on harvoin paras ratkaisu.

Oksatsepaami on usein paras vaihtoehto, jos tarvitaan bentsodiatsepiineja lyhytaikaiseen tarpeeseen.

Jos taas potilaan PKV-lääkekäyttö on ongelmatonta eli annokset eivät nouse ja ensilinjan hoidot on jo kokeiltu tuloksettomina, tulee tämä merkitä asiakirjoihin selkeästi, jotta potilas välttyisi nöyryytykseltä tai selittelyltä, Mikkonen korosti.

Reseptilääkkeet eivät valu 
ongelmaksi katukauppaan

Suomalaislääkärien määräämiä PKV-lääkkeitä päätyy vääjäämättä jonkin 
verran katukauppaan, sillä niillä on aina kysyntää tai vaihtoarvoa muihin ­lääkkeisiin tai huumeisiin.

– Yksi tabletti diatsepaamia maksaa katukaupassa 50 sentistä yhteen 
euroon. Lääkkeiden myynti voi olla iso lisä asiakkaidemme keskimäärin 500 euron ­kuukausiansioihin, vanhempi rikoskonstaapeli Jonna Saavalainen kertoi.

Lääkkeitä voidaan käyttää suonensisäisesti, jolloin osa jää yli myyntiin. Reseptiä voidaan myös koettaa huijata lääkäriltä esimerkiksi velkojen ­kuittaamiseksi.

Huumepoliisin näkökulmasta katukauppaan valuva reseptilääkemäärä 
on ­silti melko pieni. Merkittävämmän ongelman muodostavat perinteiset ­huumeet, muuntohuumeet ja ulkomailta salakuljetetut lääkkeet.

Lääkeainetakavarikoissa näkyvin tuote on Ranskasta salakuljetettu ­bupre­norfiini. Nykyään Suomessa usein käytetty korvaushoitolääke, 
buprenorfiinin ja naloksiinin yhdistelmä, ei näy pimeillä markkinoilla.

– Lääkärin ei kannata murehtia lääkkeiden valumista katukauppaan. 
Tärkeintä on miettiä auttamista ja ihmisenä olemista.

Maria van der Meer
Kirjoittaja on Lääkärilehden toimittaja

Kuva Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 5/2015.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi

  • Hae lisätietoja Terveyskirjastosta: Päihteet