Lihavuusleikkaukset vähentyivät Oulussa ja Helsingissä

Lihavuusleikkaukset ovat vähentyneet sekä OYS:ssa että HUS:ssa. KYS:ssä leikkaukset sen sijaan ovat nousussa.

Lähetteiden määrä lihavuusleikkauksiin on vähentynyt huomattavasti Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Viime vuonna leikkauksia tehtiin noin 200, tänä vuonna niitä tehdään noin sata.

Apulaisylilääkäri Vesa Koivukankaan mukaan lähetteiden määrä on ollut tänä ja viime vuonna huomattavasti pienempi kuin edeltävinä kolmena vuonna. Erityisen vähän lähetteitä on tullut tänä syksynä, yksi tai kaksi viikossa. Suurimman kysynnän aikana niitä tuli viikossa jopa viisi.

Lihavuusleikkausten määrä hiipuu myös HUS:ssa, missä leikkaukset aloitettiin vuonna 2008. Huippuvuonna 2011 tehtiin 222 leikkausta. Sen jälkeen leikkaukset ovat vähentyneet niin, että tänä vuonna niitä tehdään 157.

Lue lisää: Sokerivero ei riitä

Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella tilanne sen sijaan on päinvastainen.

– Sekä lähetteiden että leikkausten määrä on nousussa. Luvuissa oli viime vuonna notkahdus, josta nousua on nyt 50 prosenttia, kertoo gastrokirurgian erikoislääkäri Pirjo Käkelä KYS:stä.

Nousun syytä ei hänen mukaansa tiedetä. Leikkauksia ei kuitenkaan ole erityisesti "rummutettu".

Tarvitaan lisää rahaa ja tukea

Vesa Koivukangas näkee lähetemäärien vähenemisen taustalla useita syitä.

– Aika monilla on ennakkoluuloja lihavuuskirurgiaa kohtaan. Sairaalloinen lihavuus nähdään yhä itseaiheutettuna tilana, johon ei välttämättä olisi syytä puuttua julkisin varoin. Sitä ei nähdä siinä määrin sairautena kuin nähdään monet muut aivan yhtä itse aiheutetut sairaudet.

Niinpä potilaita ei enää ohjata leikkaushoidon arviointiin samassa määrin kuin muutamia vuosia sitten, jolloin lihavuusleikkaukset saivat paljon positiivista julkisuutta edullisten vaikutustensa vuoksi.

– Harvat potilaat ovat niin valveutuneita, että hyvin aktiivisesti hakisivat leikkaushoitoa. He tarvitsevat oman lääkärinsä tukea päätyäkseen leikkaukseen, Koivukangas sanoo.

Osastonylilääkäri Marja Leivonen HUS:sta katsoo leikkausten vähenemisen johtuvan perusterveydenhuollon heikoista resursseista. Leikkaukseen pääsy edellyttää, että potilas käy läpi painonhallinnan ryhmähoidon, jonka terveydenhuolto järjestää. Hoito kestää kuusi kuukautta.

– Nämä ryhmät ovat aivan aliresursoituja eikä perusterveydenhuollossa ole tarpeeksi ravitsemusterapeutteja. HYKS-piirissä pystyttäisiin tekemään varmasti lähes kaikki tarvittavat leikkaukset, mutta potilaat eivät pääse hoitoon.

– Pohjois-Suomessa konservatiivista laihdutushoitoa ei ole viitenä viime vuonna ollut tarjolla kuin ehkä noin kolmasosassa terveyskeskuksia, Koivukangas huomauttaa.

Hän muistuttaa THL:n raportista, jonka mukaan keskimääräisen suomalaisen potilaan lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin noin viidessä vuodessa lääkitysten ja sairaalahoitojaksojen vähenemisenä.

OYS:n lihavuusleikkauksista kertoi ensimmäisenä Kaleva.

Suvi Sariola
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.