Lumelääkitys ei olekaan lumetta

Lumelääkitys ei olekaan lumetta Kuva 1 / 1

Nimensä vuoksi plasebo- eli lumevaikutus saattaa herättää melko kielteisiä mielikuvia. Sehän viittaa johonkin, mikä ei ole todellista ja konkreettista. Lumevaikutus syntyy jostakin muusta kuin lääkevalmisteen kemiallisista ominaisuuksista, mutta viimeisimpien tietojen mukaan se saa kuin saakin konkreettisia muutoksia aikaan aivoissa. Kyse on laajemmasta psykologisesta ilmiöstä, jossa yhdistyvät potilaan odotusten ja toiveiden lisäksi lääkehoidon ja hyvän, luottamuksellisen hoitosuhteen merkitys.

Lumehoidon merkitys käytännössä

– Uusimmat tutkimukset eivät juuri vaikuta käytännön hoitoihin, mutta hoitosuhteen merkitys lääketieteessä nousee enemmän esiin, kuvailee integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson.

Hänen mukaansa tähän asti on luotettu täsmähoitoihin ja jätetty kokonaisuus vähemmälle huomiolle. Hyödyntämällä sekä lumevaikutusta että varsinaisen lääkityksen vaikutusta saadaan parempi lopputulos, jossa potilas on kokonaisvaltaisesti huomioitu.

– Jos lääkettä annostelisi vaikka robotti eikä hoitajaa olisi paikalla ollenkaan, vaikutus jäisi monissa sairauksissa vähäiseksi verrattuna tilanteeseen, jossa lumevaikutusta hyödynnettäisiin sen laajassa merkityksessä, selventää Karlsson.

Pelkän mekaanisen lääkityksen teho jää pieneksi kun vertailukohteena on ihmiskontakti. Lääkärin läsnäolo ja huolenpito nostavat potilaan odotuksia ihan uudelle tasolle ja lääkkeen vaikutus tehostuu.

Kyse on lopulta varsin inhimillisestä asiasta eli potilaan tarpeesta tulla hoidetuksi ihmisenä, ei pelkkinä osasina.

Harhaanjohtava termi

Lääketieteellisissä kaksoissokkokokeissa lumevalmisteita käytetään vertailuun ja tällöin testeihin osallistuvat tietävät, mikä on pelin henki. Eettisistä syistä tämän tyyppisiä valmisteita ei kuitenkaan tuoda markkinoille eikä niillä hoideta potilaita. Lumehoidolla on tähän asti tarkoitettu mitä tahansa vaikutuksia, joita ei ole voitu konkreettisesti osoittaa eli muut kuin lääkevalmisteen aikaansaamat kemialliset reaktiot on käsitetty lumeeksi ja kuvitelmaksi.

Ennen lumevaikutuksia pidettiin epämääräisinä ja lääketieteen kannalta arvottomina, koska niiden ajateltiin perustuvan ihmisten herkkäuskoisuuteen. Biologiset muutokset aivoissa ovat kuitenkin nykytiedon valossa kiistattomia.

– Asian ydin on siinä, että kyseessä on aivan oikea vaikutus eikä mikään lume, painottaa Karlsson.

Alan ammattilaiset ovatkin sitä mieltä, että koko termi lumevaikutus tulisi vaihtaa johonkin kuvaavampaan, kuten merkitys-, hoito- tai hoivavaikutukseen. Sanan ”placebo” suomennos ei oikeastaan kerro mitään siitä, mistä todella on kyse.

Kokemus hoivatuksi tulemisesta

Inhimillinen ja kokonaisvaltainen hoitosuhde ei kuulosta sellaiselta asialta, mistä pitäisi olla huolissaan – päinvastoin. Vähäinen yleistieto aiheesta ja termi ”lumevaikutus” saattavat kuitenkin herättää ennakkoluuloja ja kysymyksiä mahdollisista eettisistä ongelmista.

– Niin sanottua koululääketiedettä tekevät ihmiset ajattelevat niin, että toivotun vaikutuksen saamiseksi potilaan tulisi uskoa, että hän ottaa aktiivista lääkettä. Tällöinhän kyseessä on huijaus, Karlsson toteaa.

– Tämän vuoksi Suomessa ajatellaan, ettei lumelääkitystä tulisi käyttää. Eihän se kuitenkaan tarkoita, etteikö lumeilmiötä voisi hyödyntää muilla tavoilla niin kauan kun puhutaan totta.

Karlsson korostaa, että lääkärin on luotava potilaaseen uskoa ja toivoa sen suhteen, että hoidosta on hänelle apua. Potilaan ja lääkärin välinen suhde nouseekin tätä kautta aivan uuteen arvoon ja sen ylläpitämiseen vaadittavia taitoja olisi hyvä opettaa lääkärikoulutuksessa nykyistä enemmän.

Lumevaikutusta on tutkittu kaikkein eniten kivun, depression ja Parkinsonin taudin hoidossa. Syntyneiden aivomekanismien tutkimus antaa avaimen ymmärtää moninaisia oireita ja syitä niiden taustalla. Aivotutkimuksen avulla voidaan nyt ja vastaisuudessa osoittaa todeksi muitakin ilmiöitä, joiden olemassaoloa ei aiemmin otettu todesta. Kipusairaudet ovat yksi näistä ilmiöistä.

– Erään olettamuksen mukaan lumevaikutus auttaisi ei-todellisessa kivussa, mutta ei todellisessa kivussa. Sehän ei kuitenkaan pidä paikkaansa, teroittaa Karlsson.

Lumehoitojen ja sitä kautta potilaan ja lääkärin välisen suhteen kehittymisestä voidaan siis odottaa apua laajalle joukolle erilaisia potilaita, jotka tällä hetkellä saavat mahdollisesti pelkkää täsmälääkitystä.

Mimi Hagal
Kirjoittaja opiskelee journalismia Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Kuva: Panthermedia

Lue myös:
Lume ja lääkäri
Kipu ja lääkkeen lumo

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi