Maanjäristyksistä yllättävää apua pikkukeskosen aivojen tulkintaan

Maanjäristyksistä yllättävää apua pikkukeskosen aivojen tulkintaan Kuva 1 / 1

Helsingin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä ruotsalaisten ja australialaisten tutkijoiden kanssa kehittäneet ”aivomyrskyjen ilmanpuntarin”, jonka avulla tietokone voi laskea pikkukeskosen aivojen tilaa jo ensimmäisten elintuntien ajalta. Uuden tutkimusmenetelmän taustalla on ajatus siitä, että pikkulapsen päässä liikkuvat miljardien hermosolujen tuottamat aivomyrskyt noudattavat samoja lainalaisuuksia kuin monet muutkin massiiviset luonnonilmiöt, esimerkiksi maanjäristykset, metsäpalot tai lumivyöryt.

Pikkukeskosen varhainen hoito teho-osastolla on kehittynyt huimasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Erityisesti keuhkojen ja sydämen sekä verenkierron toimintaa osataan tukea niin, että suurin osa pienimmistäkin keskoslapsista jää henkiin. Hyvästä alusta huolimatta suurelle osalle heistä voi kuitenkin yhä jäädä aivotoimintaan liittyviä elinikäisiä pulmia, kuten keskittymisvaikeuksia ja näönvaraisten toimintojen vaikeuksia. Päähuomio keskoshoidon kehittämisessä onkin tämän vuoksi siirtynyt aivojen kehityksen turvaamiseen.

Vastasyntyneen pikkukeskosen aivojen kehityksen suurimmat riskit liittyvät ensimmäisiin elinpäiviin, jolloin tehohoidossa etsitään kullekin lapselle omaa hoitotasapainoa.

– Tässä vaiheessa olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä seuraamaan lapsen aivojen vointia ja kyetä tunnistamaan ne vauvat, joilla on erityisiä aivoihin liittyviä riskejä, sanoo dosentti Sampsa Vanhatalo, joka johtaa vauvan aivojen kehitystä tutkivaa ryhmää Helsingin yliopistossa ja HYKS:n lastenklinikassa (Baba-keskus).

Teho-osastolla hoidettavien pikkukeskosten aivoja on alettu seurata jatkuvalla aivosähkökäyrän (EEG) mittauksella, mutta EEG-monitoroinnin arviointi on osoittautunut vaikeaksi:

– Pikkukeskosen aivotoiminta on luonteeltaan täysin erilaista kuin isommilla lapsilla tai aikuisilla ja siksi nykyisin käytetyt EEG-arvioinnin menetelmät soveltuvat huonosti keskosvauvoille, Vanhatalo toteaa.

Myrskyt kypsyttävät aivoja

Tutkijat ovat havainneet, että pikkukeskosen aivoissa on erityisiä tapahtumia, eräänlaisia aivomyrskyjä, jotka ovat kriittisen tärkeitä vauvan aivojen kypsymiselle. Lopulta tutkimusryhmien yhteistyönä saatiin luotua selkeä mittaristo, eräänlainen aivomyrskyjen ilmanpuntari, jonka avulla tietokone voi laskea pikkukeskosen aivojen tilaa jo ensimmäisten elintuntien ajalta. Tutkijat havaitsivat myös, että nuo mittarin tulokset korreloituvat merkittävästi lapsen kognitiiviseen kehitykseen kahden vuoden iässä.

– Tieteellisesti tämä on jo mullistanut ajatuksen siitä mitä pikkukeskosen aivojen toiminnasta voi nähdä. Tällä menetelmällä voidaan ensimmäisen kerran saada objektiivista tietoa niistä aivojen viesteistä, joita vastasyntyneellä pikkukeskosella voi olla kerrottavana häntä hoitaville lääkäreille, Vanhatalo kuvaa.

– Vielä on ennenaikaista ennustaa miten nyt löydetyt aivomyrskymittarit vaikuttavat kunkin keskosen saamaan hoitoon. Tämä löytömme auttaa tunnistamaan ketkä lapset tarvitsevat erityishuomiota ja kenen aivot pärjäävät luonnostaan hyvin. Se on välttämätön tieto, joka avaa ovet uusille kohdennetuille hoitotutkimuksille.

Lähde:
Helsingin yliopisto
Cortical burst dynamics predict clinical outcome early in extremely preterm infants

Kuva:
Pixmac

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi