Miten Obamacaren purku vaikuttaisi?

Lääkärilehti kysyi Yhdysvalloissa ­asuvalta lääketieteen tohtori, solu­biologian dosentti Katri Selanderilta, miltä maan terveydenhuollon tila ja tulevaisuus näyttävät nyt Donald ­Trumpin astuttua virkaan.

Ensitöikseen Trump allekirjoitti ­Obamacaren purkamista varten ­säädetyn asetuksen. Miten lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset ottivat tiedon vastaan?

– Asia varmaan otettiin vastaan samalla tavalla kuin muunkin kansan keskuudessa. Osa on huolestuneita, osa ei. Kukaan ei tiedä, mitä asian kanssa tapahtuu, ja millä aikataululla. Obamacaren purku täytyy vahvistaa vielä senaatissa ja kongressissa.

Millaisia vaikutuksia päätöksellä on?

Lue lisää: Mr. President

– Jos mitään vaihtoehtoa ei tule tilalle, miljoonat ihmiset, joilla ei ole tarpeeksi rahaa, jäävät ilman vakuutusta. Silloin ihmiset maksavat esimerkiksi lääkkeistä, äitiyshuollosta, rokotuksista ja muusta ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta täyden hinnan. Jos ei ole rahaa, näistä asioista tingitään ensimmäisenä. Tämä näkyy sitten terveystilastoissa ja terveydenhuoltokustannuksissa.

– Tarpeeksi köyhät ihmiset tai yli 65-vuotiaat pääsevät valtion takaamien sairausvakuutusten Medicaidin ja Medicaren piiriin. Ongelmaryhmä ovat työikäiset ihmiset, joilla ei ole työpaikan puolesta sairausvakuutusta, mutta jotka ansaitsevat liian paljon päästäkseen Medicaidin tai Medicaren piiriin. ­Ammattikuntaan Obamacarella on tuskin suurtakaan vaikutusta.

Onko sinulla tai läheisilläsi kokemuksia Obamacaresta?

– Yksityisyrittäjänä toimiva ystäväni maksoi perheen sairausvakuutuksesta ennen 1 500 dollaria kuussa. Obamacaren ansiosta kuukausimaksu putosi 450 dollariin. Hän oli todella tyytyväinen tähän. Toisaalta ei Obamacarekaan ole ollut täysin ongelmaton. Esimerkiksi sen piirissä olevilla on ollut vaikeuksia löytää lääkäreitä, jotka suostuisivat ottamaan heidät vastaan.

Miten Trumpin kiistelty maahan­muuttoasetus vaikuttaisi toteutuessaan vahvasti ulkomaalaistaustaiseen ­lääkärikuntaan?

– Viime vuonna sisätautilääkäri­koulutuksen aloittaneista puolet oli saanut lääkärin peruskoulutuksen muualla kuin Yhdysvalloissa. Lääke­tieteellistä perustutkimusta tekevistä merkittävä osa on muualta tulleita. Esimerkiksi Harvardin lääke­tieteellisessä tiedekunnassa kolmen viime vuoden aikana 40 prosenttia professoriksi tai apulaisprofessoriksi nimetyistä oli muualla kuin USA:ssa syntyneitä. ­Seitsemästä Trumpin ”muslin-ban” -asetuksen maasta pyrki 260 ihmistä Yhdysvaltoihin erikois­koulutukseen viimeisimmässä haussa.

Millaisia vaikutuksia Trumpin ­maahanmuuttoasetuksella voi olla terveydenhuoltoon?

– Tällä hetkellä ei välttämättä suuren suuria. Mikäli tilanne jatkuu ja laajenee, seurauksena voi olla lääkärivajetta, mikä näkyisi ensimmäisenä erityisesti haja-asutusalueilla. Ongelmia voi tulla myös lääketieteellisen tutkimustyön tekijöiden rekrytoinnissa.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Kevin Harris

Juttu julkaistiin Lääkärilehdessä 7/2017.