Muutokset diabeetikoiden sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimotauti on diabeteksen yleinen komplikaatio ja sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

TtM Tuulikki Vehkon väitöstutkimuksessa todetaan, että diabeetikoiden sepelvaltimoiden leikkaushoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus, tehdään usein jo ensimmäisellä hoitojaksolla sairaalassa. Entistä paremmin tulisi tunnistaa leikkaushoitoa tarvitsevat diabeetikot. Heidän tulisi päästä ripeästi leikkaushoitoon.

Vehkon mukaan sepelvaltimotaudin hoitokäytännöt ovat yleisesti ottaen kehittyneet suositusten suuntaan, kun lääketieteelliset hoitokäytännöt ovat muuttuneet osana teknologista kehitystä.

– Mutta myös lainsäädäntö, käytettävissä olevat voimavarat, kansanterveysohjelmat ja hoitosuositukset vaikuttavat lääketieteellisten hoitokäytäntöjen muutokseen, Vehko toteaa.

Sosioekonomiset erot näkyvät hoidossa

Vehko tutki hoitokäytäntöjen muutosta ja hoitotoimenpiteiden jakautumista eri ryhmissä käyttämällä monipuolista rekisteriaineistoa.

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on diabeetikoiden yleisin hoitomuoto. Ohitusleikkausten määrä on kuitenkin vähentynyt Suomessa 1995–2002 ja pallolaajennusten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Vaikka näiden hoitotoimenpiteiden yhteismäärä lisääntyi, oli toimenpiteissä portaittaisia sosioekonomisia eroja: mitä ylempi tuloryhmä sitä todennäköisempi oli leikkaushoito.

Vehko seurasi leikkaukseen johtaneita hoitopolkuja vuosina 1998–2007. Diabeetikoilla oli muita potilaita enemmän päivystyshoitojaksoja sydänoireiden vuoksi toimenpiteeseen johtaneella hoitopolulla.

Muutoksia sepelvaltimotaudin lääkityksessä

Diabeetikoilla erityisesti uudempien verenpainelääkkeiden käyttö (ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat) lisääntyi vuosina 1997–2002 ja beetta-salpaajien käyttö pysyi yleisenä. Tämä kehitys on ollut hoitosuositusten mukaista.

Veren rasva-arvoja alentavan lääkityksen eli statiinien käyttäjäryhmillä oli sosioekonomisia eroja ennen vuotta 2000, siten että alemmissa tuloryhmissä lääkitystä käytettiin vähemmän kuin ylemmissä tuloryhmissä. Erot ovat kadonneet vuonna 2000 toteutetun lääkekorvausjärjestelmän muutoksen jälkeen. Tuolloin lääkityksen erityiskorvausoikeus (75 % lääkkeen hinnasta) laajennettiin koskemaan myös sepelvaltimotautipotilaita.

Uusilla diabetespotilailla statiinien käyttö lisääntyi vuosina 2000–2006, mutta vähiten ansaitseva tuloviidennes käytti statiineja noin 10 prosenttiyksikköä muita vähemmän.

Lähde:
THL
Examining time trends in medical practices using register-based data - A study on changing coronary heart disease care among persons with diabetes

Kuva:
Panthermedia