Nuorisolääkärin pitää hyväksyä epävarmuus

Suomen ensimmäinen nuorisolääketieteen intensiivikurssi päättyi viikonloppuna.

Nuorisolääkärin pitää hyväksyä epävarmuus Kuva 1 / 1

Koululääkäri Petra Makkonen on tyytyväinen, että osallistui Suomen ensimmäiselle nuorisolääketieteen intensiivikurssille.

Kaksiosaisen kurssin järjesti Nuorisolääketieteen yhdistys. Kurssi alkoi elokuussa viiden päivän jaksolla ja päättyi viime viikonloppuna kahden päivän jaksoon.

Makkonen sai eväitä arkityöhön ja verkostoitui muiden nuorisolääketieteestä kiinnostuneiden lääkäreiden kanssa.

– Monesti työssä tulee riittämätön olo ja tuntuu, ettei pysty tarjoamaan ratkaisuja. Tuli ymmärrystä, että ei aina ehkä tarvitsekaan. Epävarmuus pitää hyväksyä. Tärkeintä on kuunnella ja kohdata nuori siinä hetkessä, hän kuvaa.

Haastavia tilanteita ovat esimerkiksi päihdeongelmat, pitkittyneet koulupoissaolot ja pohdinta siitä, pitääkö vanhempiin ottaa yhteyttä.

Myös hankalat perhetilanteet ovat haastavia, varsinkin jos lääkäristä tuntuu, että vanhemman näkemys ei ole nuoren etu.

Makkosen mielestä nuorten kanssa on mukava työskennellä.

– Nuoret ovat kauhean kivoja. He ­eivät ole kyynistyneitä mutta eivät myöskään pikkulapsia. Heidän kanssaan pystyy keskustelemaan asioista.

Kurssi oli unelma

Kurssin järjestäminen on ollut yksi ­lastentautien erikoislääkäri Elina Hermansonin unelmista yli kymmenen vuoden ajan. Hän osallistui vastaaville kursseille Ruotsissa vuonna 2005 ja Sveitsissä 2008. Hermansonin kaksi muuta unelmaa toteutuivat jo aiemmin, kun 2012 perustettiin Suomen Nuorisolääkärit ry ja 2014 Lääkäriliitto hyväksyi yhdistyksen aloitteen nuorisolääke­tieteen erityispätevyysohjelmasta.

Kurssin järjestelyt tehtiin tiimityönä.

– On ollut mahtavaa löytää saman­henkistä, innostunutta ja osaavaa ­jengiä, Hermanson sanoo.

Hän muistuttaa, että nuoria potilaita on terveydenhuollon kaikilla ­tasoilla. Osan kanssa tarvitaan kohtaamisen erityistaitoja. Näin on erityisesti, kun perhetilanne on haastava tai nuori on joutunut kehitystä haavoittaviin ­tilanteisiin aiemmin. Usein nuori tulee pakotettuna vastaanotolle.

Vastaanotolla nuori ei välttämättä kykene verbalisoimaan ajatuksiaan. Nuoren kyky hahmottaa tulevaisuuttaan on rajallinen. Usein nuorta kiinnostaa ­eniten se, onko hän normaali ja hyväksyvätkö kaverit hänet, ei niinkään se, miten hän ylläpitäisi terveyttään.

– Pieleen menee, jos kuvittelee pelaavansa samoilla säännöillä kuin aikuisten tai pikkulasten kanssa.

Kaikki eivät mahtuneet mukaan

Nuorisolääketieteen kurssille osallistui 21 lääkäriä, muun muassa koululääkäreitä, lastenlääkäreitä, lastenendokrinologi, gynekologi ja nuorisopsykiatri. Kiinnostusta oli niin paljon, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan.

Kurssilla käsiteltiin muun muassa nuoren kehitystä, haastattelutekniikoita, moniammatillista yhteistyötä, mielenterveyttä, seksuaaliterveyttä, päihteitä, riskikäyttäytymistä, lihavuutta ja laihuutta.

Yksi tapa auttaa nuoria on vaikuttaminen elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Tässä hengessä osallistujien piti pitää joko päättäjille suunnattu kolmen minuutin puhe tai vaihtoehtoisesti nuorille tai vanhemmille suunnattu kymmenen minuutin terveystietoisku.

Petra Makkonen piti nuorille suunnatun puheen HPV-rokotteesta, joka liittyy hänen väitöstutkimuksensa aiheeseen. Muita aiheita olivat esimerkiksi uni­vaikeudet, liikunnan merkitys, oman ­ainutlaatuisuuden arvostaminen, maksuton ehkäisy, sektorirajat ylittävän ­yhteistyön tarpeellisuus ja kouluterveydenhuollon prioriteetit.

Miten nuorten hoitoa pitäisi kehittää?

– Perusterveydenhuollossa pitäisi olla lääkäri-hoitajatyöpari, joka kykenee ottamaan kopin nuoresta, joka ei vielä aikuisen tavoin kykene hoitamaan asioitaan. Kaikilla ­vanhemmilla ei ole voimavaroja tähän, sanoo Elina Hermanson.

Asia on tärkeä siitäkin näkö­kulmasta, että nuorten kanssa toimivat viranomaiset kuten lastensuojelun työntekijät ja poliisi kaipaavat luottolääkäriä, jolle ohjata nuoria.

Kouluterveydenhuolto olisi ­Hermansonin mielestä luontevin paikka esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten tukemiseen. Resursseja tähän ei yleensä kuitenkaan ole.

– Määräaikaistarkastukset vievät voimavarat, hän sanoo.

Myös Petra Makkonen kaipaa perusterveydenhuoltoon tahoa, jolla on kokonaisvaltainen ote nuorista.

Hänen mielestään perusterveydenhuoltoon tarvitaan myös lisää mahdollisuuksia lyhyehköön terapeuttiseen kontaktiin lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoidossa.

Teksti: Minna Pihlava

Kuva: Jussi Helttunen

Oletko jo lukenut nämä?