Odottavan äidin ei kannata ottaa toksoplasmatartunnan riskiä

Odottavan äidin ei kannata ottaa toksoplasmatartunnan riskiä Kuva 1 / 1

Toksoplasma (Toxoplasma gondii) on maailmanlaajuisesti esiintyvä ihmisten ja muiden tasalämpöisten eläinten alkueläinloinen, joka on yleinen Suomessakin. Valtaosa tartunnoista on lieväoireisia, mutta toksoplasmoosi voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

Ihminen saa tartunnan infektoituneesta lihasta, kissan ulosteista tai pesemättömistä kasviksista. Aikuisiällä saatu tartunta on imusolmuketurvotuksineen oireiltaan lievä, lähinnä nuhakuumeen kaltainen.

Taudin tärkein ilmenemismuoto on Terveyskirjaston mukaan sikiön toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita.

Odottavan äidin vältettävä tartunnanlähteitä

Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä.

Toksoplasma voi aiheuttaa silmäinfektioita erityisesti immuunipuutteisilla potilailla. Tauti tunnistetaan vasta-ainetutkimuksella verikokeesta, ja se voidaan hoitaa toksoplasmaan tehoavalla antibiootilla.

Odotusaikana äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa. Lihan toksoplasmat kuolevat hyvin keitettäessä tai paistettaessa.

Suomalaisista äideistä kolmasosa on sairastanut toksoplasmoosin, mutta lämpimissä maissa lähes kaikki. Suomalaisen äidin tulisi noudattaa erityisen suurta varovaisuutta ulkomailla tai välttää kokonaan matkustamista maihin, jossa tartuntavaara on suuri, Terveyskirjaston artikkelissa todetaan.

"Kuori, keitä, kypsennä!"

Toksoplasmatartunnan torjuminen onnistuu yksinkertaisilla ohjeilla.

– Jos harkitsee kissan ottamista, kannattaa se ottaa vasta raskauden jälkeen, neuvoo osastonylilääkäri Maija Lappalainen Suomen Lääkärilehdessä 48/2006 julkaistussa artikkelissa.

Huslabin virologian osaston päällikkö Lappalainen on tutkinut toksoplasmaa 1980-luvulta asti. Hänen väitöskirjatyössään oli tutkittu lähes 17 000 odottavaa äitiä.

Kissan hiekkalaatikko on Lappalaisen mukaan tyhjennettävä päivittäin, jolloin ulosteissa mahdollisesti olevat ympäristömuodot eli ookystat eivät ehdi itää.

– Kannattaa miettiä, onko hiekkalaatikon tyhjennys raskaana olevan asia. Suomalaiset naiset ovat kyllä hyvin valistuneita toksoplasman suhteen, Lappalainen kertoi.

Lappalaisen mukaan kissanomistajat eivät ole tutkimusten mukaan erityinen riskiryhmä, eikä kissantappohysteriaan ole muutenkaan perusteita.

Hyvän käsi- ja keittiöhygienian noudattaminen auttaa.

– Kaikki liha pitää kypsentää huolellisesti. Kaikki kasvikset pestään ja kuoritaan, opasti Lappalainen.

Tartunnat yleisempiä maan etelä- ja lounaisosissa

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on juuri valmistunut väitöstutkimus, jonka mukaan toksoplasman kohdanneita yksilöitä löytyi kaikissa tutkituissa eläinlajeissa, ja vasta-ainepositiivisten joukossa oli satoja elintarvikkeeksi kasvatettuja ja metsästettyjä eläimiä.

Noin joka kymmenes ELL Pikka Jokelaisen väitöstutkimuksessa tutkituista 1 215 hirvestä, joka neljäs 1 940 lampaasta ja 152 kauriista, joka kolmas 197 tarhatusta villisiasta, joka toinen 490 kissasta sekä valtaosa 337 ilveksestä oli altistunut toksoplasmatartunnalle ja muodostanut vasta-aineita.

Vasta-aineet todettiin suoralla agglutinaatiomenetelmällä. Tartunta oli yleisempi maan etelä- ja lounaisosissa sekä vanhemmissa eläimissä.

Kasvinsyöjäeläinten vasta-ainetulokset viittaavat siihen, että ympäristössä on kissaeläinten erittämiä toksoplasman ookystia, koska kasvinsyöjien hankitut tartunnat ovat tyypillisesti peräisin niistä.

Yhden kissan ulostenäytteissä todettiin mikroskopoimalla ookystia, jotka varmistuivat toksoplasman ookystiksi DNA-monistuksella. Vasta-aineita muodostaneita kissoja voidaan pitää kissoina, joilla on ollut aiemmin ookystien eritysjakso. Ilvesnäytteissä ei todettu ookystia.

Sama perimätyyppi aiheutti tartuntoja riista- ja kotieläimillä

Jokelainen tarkastelee väitöskirjassaan toksoplasmakantojen perimää, ja hänen tutkimuksensa osoittavat, että samaan perimätyyppiin kuuluvat kannat aiheuttivat tartuntoja sekä riistaeläimissä että kotieläimissä.

Loisen perimätyypin II kantojen on aiemmin uskottu aiheuttavan lähinnä lieväoireista tai oireetonta toksoplasmoosia. Tutkimuksessa niiden osoitettiin kuitenkin aiheuttaneen neljäntoista rusakon, neljän metsäjäniksen, kolmen oravan ja kuuden kissan kuoleman.

Immunohistokemiallisella erikoisvärjäyksellä loisia havaittiin suurina määrinä niiden useissa elimissä; ilman erikoisvärjäystä loisten lukumäärä ja leviäminen olisi aliarvioitu.

Kaksi loiskannoista eristettiin kasvamaan soluviljelmissä. Kuolemaan johtaneet toksoplasmatartunnat vaikuttivat edenneen nopeasti yleistyneeksi sairaustilaksi, vaikka kuolleilla eläimillä ei todettu altistavia muita sairauksia tai puolustuskyvyn heikkoutta.

Tartunta voi olla kissallekin hengenvaarallinen

Toksoplasmaloistartunta oli vasta-ainetutkimuksen perusteella suomalaiskissoissa yhtä yleinen kuin 1990-luvulla, ja tartunta voi olla kissallekin hengenvaarallinen. Kolme kissaa sadasta kuolinsyyn selvitykseen lähetetystä oli kuollut yleistyneeseen toksoplasmoosiin.

Lisäksi kotikissa on kiistatta Suomessa esiintyvistä loisen isäntäeläimistä merkittävin loisen ympäristömuotojen tuottaja ja siksi tehokkaasti loista monistava ja levittävä isäntä, jonka toksoplasmaloistartunta voi aiheuttaa suoraan tai välillisesti tartuntariskin muille eläimille ja ihmisille. Eläimistä etenkin lemmikkikissoja olisi siis syytä suojella toksoplasmatartunnoilta tehokkaammin, Jokelainen toteaa.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Lähteet: Terveyskirjasto, Suomen Lääkärilehti, Helsingin yliopisto

Kuva: Panthermedia

ELL Pikka Jokelainen väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa perjantaina 20.9.2013 aiheesta: Wild and domestic animals as hosts of Toxoplasma gondii in Finland.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi