Pariisin ilmastosopimus syntyi viime viikon lopulla. WHO kiittelee, että sopimuksessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen.
Ilmastosopimuksen mukaan maailman maat pyrkivät pitämään ilmaston lämpenemisen alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Sopimuksella pyritään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Ympäristöjärjestöjen mukaan maiden tähän mennessä antamat päästövähennyslupaukset eivät kuitenkaan vielä riitä hidastamaan ilmaston lämpenemistä riittävästi, joten tekemistä riittää, jos tavoitteisiin aiotaan päästä.
Sopimuksen ratifioimiseen on aikaa vuoteen 2020 asti. Sopimus tulee voimaan, mikäli vähintään 55 maata ratifioi sen. Ratifioivien maiden on lisäksi katettava ainakin 55 prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Sopimus on laillisesti velvoittava.
Terve ihminen terveellä planeetalla
Terveysjärjestöt, kuten Maailman terveysjärjestö WHO ja Maailman lääkäriliitto WMA, ovat kampanjoineet sen puolesta, että ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen otettaisiin ilmastopolitiikassa aiempaa vahvemmin huomioon.
Terveyttä heikentävät esimerkiksi luonnonkatastrofit, äärimmäiset lämpötilat, ekosysteemien häiriöistä johtuva ravinnon pilaantuminen sekä muutokset taudinaiheuttajien elinolosuhteissa.
WHO:n arvion mukaan 250 000 ihmistä kuolee vuosina 2030–2050 ilmastonmuutoksesta johtuviin syihin, kuten kuumuuteen, ripuliin, malariaan ja lasten aliravitsemukseen.
Niinpä ilmastonmuutoksen hillitseminen on suoraan yhteydessä ihmisten terveyteen. Tästä syystä järjestöt myös katsovat, että lääkäreillä ja terveydenhuollon ammattilaisilla on erityinen intressi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Sopimuksessa mainitaan terveys kahdessa kohtaa. Esipuheessa todetaan, että sopimuksen osapuolten pitää ottaa huomioon ihmisten oikeus terveyteen pohtiessaan keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toinen maininta löytyy luvusta, jossa arvioidaan valtioiden toimia ennen vuotta 2020. Siinä todetaan osapuilleen, että sopimuksen osapuolet tunnustavat ilmastonmuutosta hillitsevien vapaaehtoisten toimien arvon. Niillä on merkitystä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta. Niistä koituu hyötyä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen, terveyden ja kestävän kehityksen kannalta.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkäriliiton verkkosivuilla.
