Ortopedit ovat huolissaan implanttirekisteristä

THL:n supistusten jäljiltä rekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen on aiempaa vähemmän resursseja.

Implanttirekisterin kehittämisessä on työ harmillisesti kesken, toteaa rekisterin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja ja TYKS:n tekonivelkirurgian vastuulääkäri Keijo Mäkelä.

Rekisteriä ylläpitää THL. Ortopedeja huolestuttaa, sillä THL:n supistusten jäljiltä rekisterin ylläpitoon ja kehittämiseen on aiempaa vähemmän resursseja.

Rekisterin avulla on juuri saatu koottua sairaalakohtaiset tulokset Suomessa vuonna 2014 leikattujen polvi- ja lonkkatekonivelten uusintaleikkauksista.

– Tavoitteenamme olisi kehittää rekisteriä niin, että ajantasainen tieto proteesien ominaisuuksista ja sairaalakohtaisista uusintaleikkauksista olisi niin ortopedien kuin potilaidenkin saatavilla.

Toimiva rekisteri auttaa hoidon kehittämisessä

Mäkelä painottaa, että hyvin toimiva rekisteri voi vaikuttaa hoitokäytäntöihin.

– Kirjanpidon ansiosta on helppo poimia huonot hoitomuodot pois. Orto­pediassa mittari on uusintaleikkausten määrä: leikataanko joka kymmenes vai joka kahdessadas potilas uudestaan.

Parhaimmillaan lääkäri voisi potilaan iän, sukupuolen ja muiden muuttujien mukaan tarkistaa rekisteristä, millainen implantti olisi tälle paras.

– Suhteellisen pienellä panostuksella implanttirekisteri saataisiin avoimeksi ja reaaliaikaiseksi. Toimivaa rekisteriä on halpa pyörittää, ja hyödyt näkyvät suoraan lääkärin ja potilaidenkin arjessa, Mäkelä sanoo.

Suomen artroplastiayhdistys on ehdottanut, että puuttuvia resursseja paikattaisiin proteesikohtaisella rekisterimaksulla, jonka implantin toimittaja maksaisi. Vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa.

THL:n tietojohtaja Pekka Kahrin mukaan rekisterimaksun kerääminen ei nykyisellään ole mahdollista. Sen estää lainsäädäntö.

Rekisterilaki uudistuu

THL pitää yllä lukuisia muitakin terveydenhuollon rekistereitä. Mittavat supistukset laitoksen resursseissa näkyvät Kahrin mukaan rekistereiden toiminnassa.

Joitain toimintoja lopetetaan, kuten hammasimplantteihin liittyvä tiedonkeruu. Munuaistautirekisteri, jota THL on rahoittanut, menettää siirtymäkauden jälkeen valtionavustuksensa.

– Leikkausten aiheuttamat muutokset eivät kuitenkaan ole mullistavia.

Kahri toteaa, että enemmän rekisterien pitoa tulee muuttamaan sote-uudistus, joka aiheuttaa uudenlaisia tarpeita valtakunnalliseen tiedonkeruuseen.

Myös lainsäädäntöä sosiaali- ja ter­veystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä ollaan uudistamassa.

– Uuden lainsäädännön myötä tarjoutuu mahdollisuuksia järjestää rekistereitä joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin, Kahri arvioi.

Kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Fotolia