Paljonko säteilyä sienistä voi saada?

Suomalaisen sienistä saamaan säteilyannokseen vaikuttavat sienilaji, kulutusmäärä, keruualueen laskeumataso ja sienten käsittely ruuaksi valmistettaessa.

Sieniä voi käyttää ravinnoksi huoletta, sillä tavanomaisesta kulutuksesta ei kerry paljoakaan säteilyannosta vuoden aikana, Säteilyturvakeskus (STUK) kertoo verkkosivuillaan. Sienistä saatavasta cesiumista (Cs–137) aiheutuva säteilyannos on keskivertokuluttajalle alle 0,01 millisievertiä vuodessa.

Sienistä saatavan säteilyannoksen suuruuteen vaikuttaa paitsi keruualueen laskeumataso, kulutusmäärä ja sienilaji myös sienten käsittely ruuaksi valmistettaessa.

Sienilajeista cesiumia on eniten rouskuissa, orakkaissa, kangastateissa, kehnäsienissä ja mustavahakkaassa. Vähiten cesiumia sisältävät korvasieni, lampaankääpä, mesisienet, huhtasienet, punikkitatit, voitatti, herkkutatit, kantarelli ja tuoksuvalmuska.

Entä jos syö 100 kiloa suppilovahveroita vuodessa?

Suppilovahverossa on huomattavasti enemmän cesiumia kuin esimerkiksi keltavahverossa eli kantarellissa, vaikka molemmat ovat vahveroita. STUKissa mitatuissa näytteissä vuosina 2000–2005 laskeuma-alueelta 1 poimituista suppilovahveroista on mitattu noin 160 becquereliä kiloa kohden.

Jos ihminen syö tuolta alueelta poimittuja suppilovahveroita sata kiloa vuodessa, siitä aiheutuu vuoden aikana noin 0,2 millisievertin säteilyannos.

Suomalaisten kaikista säteilylähteistä saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 mSv, josta huoneilman radonista aiheutuva osuus on suurin, noin 2 mSv. Runsas suppilovahveroiden syönti siis lisäisi vuosittaista säteilyannosta viitisen prosenttia.

Liotus ja keittäminen vähentävät cesiumin määrää

Sienien radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää ruuanvalmistuksen yhteydessä yleisesti käytetyillä sienien käsittelymenetelmillä.

Kun sieniä liotetaan tai keitetään vedessä, 70–80 prosenttia cesiumista saadaan poistettua veden mukana. Käsittelyn teho paranee käyttämällä vettä yleisissä ohjeissa annettuja määriä runsaammin tai toistamalla käsittely. Tällöin tehokkuus on jopa 90–95 prosenttia.

Kuivattujen tai suolattujen sienien liottaminen kylmässä vedessä yli yön poistaa tehokkaammin cesiumia kuin lyhytaikainen liotus kuumassa vedessä. Sienien kuivaaminen ilman liotusta ei vähennä cesiumin määrää kuten ei myöskään pelkkä tuoreiden sienien huuhtelu kylmällä vedellä.

Pakastetuista sienistä voi sulatuksen yhteydessä puristaa pois nestettä, jolloin niissä olevan cesiumin määrä vähenee irtoavasta nestemäärästä riippuen parhaimmillaan yli puolet.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Lähde ja lisätietoja: Säteilyturvakeskus

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta:
Itämeren kalojen cesiumpitoisuudet pieniä
Tshernobyl ei ole lisännyt syöpiä Suomessa