Pallolaajennus- ja ohitus­leikkauspotilaiden ennuste parantunut Suomessa

Ennusteen paranemisen taustalla ovat todennäköisesti toimenpide- ja leikkaustekniikoiden nopea kehitys ja lääkehoidon paraneminen.

Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä on nelinkertaistunut ja ohitusleikkausten määrä puolestaan pienentynyt kolmannekseen vuosina 1994–2013. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla.

Turkulaiset tutkijat julkaisivat yhteistyössä THL:n kanssa selvityksen sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon kehityssuunnista. Suomessa tehtiin vuosina 1994–2013 sepelvaltimoiden pallolaajennus 85 482 potilaalle ja ohitusleikkaus 74 338 potilaalle. Naisten osuus potilaista oli 28 %, ja se pysyi samalla tasolla koko seuranta-ajan. Pallolaajennuspotilaiden keski-ikä nousi seurantajakson aikana 60 vuodesta noin 67 vuoteen. Ohitusleikkauspotilaiden keski-iän nousu oli vain hieman pienempi.

Toimenpiteiden kiireellisyys lisääntyi vuosista 1994–1998 vuosiin 2009–2013 selvästi. 1990-luvulla alle 20 % potilaista hoidettiin kiireellisellä toimenpiteellä, kun taas vuosina 2009–2013 yli puolelle potilasta toimenpide oli kiireellinen tai päivystyksellinen.

Tärkein havainto oli, että kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden lyhyen aikavälin vakioitu kuolleisuus pieneni 38 % ja myös viiden vuoden sydän- ja verisuonitautikuolleisuus lähes 23 %. Toimenpiteen jälkeisten sydäninfarktien ja aivohalvausten määrä väheni vielä selvemmin.

Ennusteen paranemisen taustalla ovat todennäköisesti toimenpide- ja leikkaustekniikoiden nopea kehitys ja lääkehoidon paraneminen. Pallolaajennuksia tekevien keskusten määrä on myös lisääntynyt 5:stä 21:een, joten hoidon saatavuus on parantunut erityisesti keskussairaalatasolla merkittävästi.

Lähde:
Kiviniemi TO, Pietilä A, Gunn JM ym. Trends in rates, patient selection and prognosis of coronary revascularisations in finland between 1994 and 2013: The CVDR. EuroIntervention 2016;12:1117–25.

Kirjoittaja:
Juhani Airaksinen
professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 46/16.