Sepelvaltimon pallolaajennusten vuosittainen määrä on nelinkertaistunut ja ohitusleikkausten määrä puolestaan pienentynyt kolmannekseen vuosina 1994–2013. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden ennuste on parantunut merkittävästi 2000-luvulla.
Turkulaiset tutkijat julkaisivat yhteistyössä THL:n kanssa selvityksen sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon kehityssuunnista. Suomessa tehtiin vuosina 1994–2013 sepelvaltimoiden pallolaajennus 85 482 potilaalle ja ohitusleikkaus 74 338 potilaalle. Naisten osuus potilaista oli 28 %, ja se pysyi samalla tasolla koko seuranta-ajan. Pallolaajennuspotilaiden keski-ikä nousi seurantajakson aikana 60 vuodesta noin 67 vuoteen. Ohitusleikkauspotilaiden keski-iän nousu oli vain hieman pienempi.
Toimenpiteiden kiireellisyys lisääntyi vuosista 1994–1998 vuosiin 2009–2013 selvästi. 1990-luvulla alle 20 % potilaista hoidettiin kiireellisellä toimenpiteellä, kun taas vuosina 2009–2013 yli puolelle potilasta toimenpide oli kiireellinen tai päivystyksellinen.
Tärkein havainto oli, että kummallakin menetelmällä hoidettujen potilaiden lyhyen aikavälin vakioitu kuolleisuus pieneni 38 % ja myös viiden vuoden sydän- ja verisuonitautikuolleisuus lähes 23 %. Toimenpiteen jälkeisten sydäninfarktien ja aivohalvausten määrä väheni vielä selvemmin.
Ennusteen paranemisen taustalla ovat todennäköisesti toimenpide- ja leikkaustekniikoiden nopea kehitys ja lääkehoidon paraneminen. Pallolaajennuksia tekevien keskusten määrä on myös lisääntynyt 5:stä 21:een, joten hoidon saatavuus on parantunut erityisesti keskussairaalatasolla merkittävästi.
Lähde:
Kiviniemi TO, Pietilä A, Gunn JM ym. Trends in rates, patient selection and prognosis of coronary revascularisations in finland between 1994 and 2013: The CVDR. EuroIntervention 2016;12:1117–25.
Kirjoittaja:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 46/16.
