Potilaat yliarvioivat hoidon vaikutuksia ja aliarvioivat haittoja

Potilaat esimerkiksi aliarvioivat keisarileikkauksen haittoja, yliarvioivat hormonikorvaushoidon vaikutuksia sekä laihdutusleikkausten tuloksia.

Terveydenhuollon palvelujen käyttö jatkaa kasvuaan, ja yksi syy tähän on joidenkin hoitomuotojen turha käyttö. Sekä ylihoitoa että ylidiagnostiikkaa esiintyy, mutta näiden ilmiöiden yleisyyttä ja taustatekijöitä ei tunneta vielä tarkkaan.

Tarpeettoman hoitamisen syitä on tutkittu, ja potilaiden odotuksilla näyttää olevan osuutta asiaan. Usein se, että tutkimuksia tehdään paljon ja hoitokeinoja on useita, merkitsee potilaan mielestä hyvää hoitoa. Monesti myös terveydenhuollon ammattilaisten palkitsemisjärjestelmät ovat sellaisia, että ne suosivat interventioita.

Australialaiset tutkijat selvittivät potilaiden käsityksiä hoidon, seulonnan tai tutkimusten hyödyistä ja haitoista systemaattisella katsauksella. Mukaan otettiin kaikki kyselytutkimukset, joissa potilailta oli kysytty määrällistä arviota annettavan hoidon tai tutkimuksen vaikutuksesta tai haitasta. Potilaiden arviota verrattiin asiantuntijoiden tutkittuun tietoon perustuvaan arvioon vaikutuksesta.

Lue lisää: Olipa tarkastus!

Kirjallisuushaut tuottivat yli 15 000 mahdollista artikkelia, joista kriteerit täyttäviä oli lopulta 36 ja niissä vastaajina yli 27 000 potilasta. Artikkeleista 15 käsitteli hoidon vaikuttavuutta, 14 seulontoja, 3 diagnostiikkaa ja 3 sekä seulontaa että hoitoa.

Suurin osa tutkimuksista kohdistui hoidon hyötyihin, ja niissä keskimäärin kaksi kolmasosaa potilaista selvästi yliarvioi hoidon odotettavat tulokset. Haittojen kohdalla tilanne oli samanlainen: kaksi kolmasosaa aliarvioi haitan. Potilaat esimerkiksi aliarvioivat keisarileikkauksen haittoja, yliarvioivat hormonikorvaushoidon vaikutuksia sekä laihdutusleikkausten tuloksia.

Kliinisessä työssä toiveikkuus on tärkeä voimavara, sillä se tuottaa potilaille turvallisuuden tunnetta ja auttaa sitoutumaan hoitoihin. Liiallinen lääketieteellinen optimismi kuitenkin johtaa tarpeettomiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Kliinikot eivät useinkaan tunnista oikein potilaiden odotuksia ja välttävät kysymästä niistä suoraan.

Tutkijoiden suositus on, että hoitojen hyödyistä ja haitoista keskustellaan potilaiden kanssa enemmän, tarjotaan heille mahdollisuus muodostaa realistisia käsityksiä ja osallistua hoitopäätöksiin.

Lähde:
Hoffmann TC, del Mar C. Patients expectations of the benefits and harms of treatments, screening, and tests. A systematic review. JAMA Intern Med 2014, verkossa ensin 22.12.2014, doi:10.1001/jamainternmed.2014.6016.

Kirjoittanut:
Helena Liira
LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 7/2015.