Keravan terveyskeskus ja HYKS Psykiatria käynnistivät puolitoista vuotta sitten pilotin, jossa erikoissairaanhoidon psykiatrista osaamista siirrettiin Keravan perusterveydenhuollon etulinjaan.
Keravan terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen kertoo, että hankkeen tavoitteena oli yhteistyömalli, jonka avulla potilaat pääsevät mielenterveys- ja päihdepalveluihin entistä sujuvammin ja nopeammin. Yksi tavoite oli yleislääkäreiden toimintamahdollisuuksien lisääminen psykiatristen potilaiden hoidossa.
Sekä lääkäreiden että hoitajien kokemukset mallista ovat hyviä.
Paananen kuvaa, että potilaiden hoitoa on pystytty parantamaan ja terveyskeskukseen on tuotu uusia palveluja, matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveysvastaanottoja sekä nettiajanvaraukset psykiatrisen hoitajan alkuarvioon.
Käynnit päihde- ja mielenterveyspalveluissa kaksinkertaistuneet
Yleislääkärit ja hoitajat voivat konsultoida psykiatreja tapaamistunneilla, potilaspostin kautta tai soittamalla. Yleislääkärin ja psykiatrin yhteisvastaanottoja järjestetään.
Paananen mainitsee, että psykiatrien osaamisen hyödyntäminen tällä tavalla ja yhdessä tekeminen parantavat yleistä osaamista. Psykiatrien omille vastaanotoille valikoidaan sopivimmat potilaat. Myös psykiatrisia sairaanhoitajia on siirtynyt HYKS Psykiatrialta Keravan terveyskeskukseen.
Tänä vuonna mielenterveys- ja päihdekäynnit ovat kaksinkertaistuneet ja palveluihin on tullut uusia potilaita noin 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Yleislääkäreiden vastaanotoilla on käynyt enemmän päihde- ja mielenterveyspotilaita kuin aikaisemmin.
– Hoitoon pääsy on parantunut. Potilaat voidaan ohjata lyhytpsykoterapiaan suoraan terveyskeskuksesta, ja nettiterapioiden käyttö on kaksinkertaistunut tammi-syyskuussa viime vuoteen verrattuna.
Ilman ajanvarausta toimivalla matalan kynnyksen vastaanotolla on ollut keskimäärin kuusi kävijää päivässä.
Myös sote-uudistuksen suunnitelmat vaikuttivat hankkeen käynnistämiseen. Soten monituottajamalli synnyttää uusia vaatimuksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiolle.
– Malli tuo maakunnalliseen tuottamiseen soveltuvan konseptin mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteuttamiseen sote-keskuksissa.
Opiksi myös muille terveyskeskuksille
Kerava on maksanut HYKS:n tuottamat palvelut perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon laskutus on ollut kaksi prosenttia pienempi tammi-syyskuussa 2018 kuin viime vuonna.
Keravalla halutaan jatkaa psykiatriamallin pilottia. Paanasen mielestä toimintamalli voisi jäädä pysyväksi. Hän toivoo, että samantyyppisiä malleja syntyisi Uudellamaalla muuallekin.
– Olisi hienoa, jos voisimme oppia toinen toisiltamme, miten nämä asiat kannattaisi tehdä järkevimmin ja kuinka voisimme tehdä yhteistyötä.
Kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Fotolia
Uutinen on julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/2018.
