Putkisaneeraus voi olla terveysriski

Putkisaneerauksissa käytettävät epoksi ja uretaani ovat aiheuttaneet työntekijöille voimakkaita oireita lyhyenkin altistumisen jälkeen. Jos vesijohtojen pinnoitustyö tehdään huolimattomasti, vaarana on, että epoksipinnoitteista liukenee terveydelle haitallisia kemikaaleja myös talousveteen.

Nuoret putkisaneeraustyöntekijät ovat saaneet voimakkaita oireita vain lyhytaikaisen putkituskemikaaleille altistumisen seurauksena, Työterveyslaitos tiedottaa verkkosivuillaan.

– Viemäriputkien korjaaminen putkittamalla tai sukittamalla on lisääntynyt. Tällöin käytetään epoksia ja uretaania, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Beatrice Bäck sanoo.

Myös kuluttajille voi koitua riskejä, jos epoksia käytetään vesijohtosaneerauksissa ja putkeen johdetaan vettä ennen kuin materiaali ehtii kuivua. Vesi-Instituutti Wanderin kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto kertoo, että pahimmassa tapauksessa epoksihartsi ei kovetu täysin, jolloin siitä voi liueta bisfenoli A:ta ja mahdollisesti myös muita kemikaaleja etenkin lämpimään veteen.

Turvallisuus riippuu työsuorituksesta

Lähes kaikki Suomessa vesijohdoissa käytettävät epoksipinnoitteet on testattu. Testitulosten mukaan epoksipinnoitteista ei liukene liian suuria määriä terveydelle haitallisia kemikaaleja.

Vaikka pinnoitteet olisi todettu turvallisiksi laboratoriotestauksissa, niiden turvallisuus saneerauspinnoitteissa riippuu kuitenkin huolellisesta työsuorituksesta. Testiolosuhteissa turvallisiksi havaituista materiaaleista voi käytännön olosuhteissa liueta terveydelle haitallisia kemikaaleja, jos työ on tehty huolimattomasti, Vesi-Instituutin viimevuotisessa raportissa kerrotaan.

– Tällä hetkellä ei tiedetä, liukeneeko saneerauspinnoitteista käytön aikana talousveteen aineita, joista voisi olla haittaa ihmisten terveydelle. Saneerauspäätöstä tehdessään taloyhtiöiden pitäisi ottaa huomioon, että epoksipinnoitteista mahdollisesti liukenevan bisfenoli A:n turvallisuusriskiä ei voi nykytiedon pohjalta luotettavasti arvioida, raportin laatijat kirjoittavat.

Ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tekevät käytännön jatkotutkimuksia vesijohtojen pinnoitteiden turvallisuudesta ja kestävyydestä.

Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on asettanut raja-arvon bisfenoli A:n saannille. Kauniston mukaan EFSA tutkii edelleen bisfenoli A:lle altistumista.

– Seuraavassa vaiheessa he selvittävät, onko se nykyinen raja-arvo oikealla tasolla.

Juoma- ja ruuanvalmistusvesi kylmänä hanasta

Vesi-Instituutin suositus on, että saneeratuista vesijohtoputkistoista pitäisi ehdottomasti ottaa vesinäytteet tarkkojen ohjeiden mukaan.

– Näytettä ei pidä ottaa juoksutetusta vedestä, jolloin se vastaa lähinnä verkoston veden laatua, vaan siten, että se on seissyt putkissa. Silloin vesi on sellaista kuin kuluttajan avatessa aamulla avaa hanan ja käy ilmi, mitä veteen on mahdollisesti yön aikana liuennut, Kaunisto sanoo.

Kaunisto kehottaa kuluttajia noudattamaan vesijohtoveden käytöstä annettua suositusta johtojen putkimateriaaleista tai pinnoittamisesta riippumatta.

– Kaikki juotavaksi tai ruuanlaittoon käytettävä vesi tulee ottaa kylmävesihanasta ja silloinkin juoksuttaa kylmäksi.

Likaiset työhanskatkin riski asukkaille

Epoksikemikaalit aiheuttavat yleisimmin ihottumaa. Voimakkaan hajuiset ja syövyttävät kovettimet voivat aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä ja astmaoireita. Oireita voi ilmetä hyvinkin lyhytaikaisen altistumisen seurauksena.

Voimakkaita oireita lyhytaikaisesta putkituskemikaaleille altistumisesta saaneet nuoret työntekijät ovat Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla uusi potilasryhmä. Sama ilmiö on havaittu muissakin Euroopan maissa. Herkistyminen johtaa useimmiten ammatinvaihtoon.

Välttyäkseen altistukselta putkisaneeraajan on vältettävä kovettumassa olevan muovin koskettamista tai suojattava ihonsa. Vasta täysin kovettunut muovimassa on vaaratonta. Jos epoksihartsia tai kovetteita roiskuu esimerkiksi työvaatteille, altistuminen jatkuu, kunnes vaate riisutaan ja iho pestään.

– Altistumistapauksia on useita vuosittain, vaikka nuorilla työntekijöillä pitäisi olla tuorein tieto suojautumisesta. Eräässä tutkimuksessa totesimme, että vain 41 prosenttia haastatelluista käytti kemikaalinsuojakäsineitä tällaisia kemikaaleja vastaan, sanoo erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.

Tahriintuneet  käsineet ovat terveysriski myös muille, sillä ne likaavat helposti esimerkiksi työkaluja tai ovien kahvoja.

– Näin voivat altistua muutkin työntekijät tai jopa remontoitavan talon asukkaat, Beatrice Bäck toteaa Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan.

Työterveyslaitos korostaa, että suojautumistarve koskee vain työvaiheita, joissa käytetyt materiaalit eivät ole vielä ehtineet kuivua.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Lue lisää jutun aiheesta