Sikiön altistuminen ilmansaasteille vaurioittaa aivoja

Sikiöaikainen altistuminen pienhiukkasille oli yhteydessä aivojen etuosien harmaan aineen kuorikerroksen ohuuteen, kirjoittaa Tero Taiminen.

Ilmansaasteet aiheuttavat aivoihin kroonisen tulehdusreaktion ja aktivoivat mikro­gliaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sikiöaikainen altistuminen ilmansaasteille heikentää lapsen älyllistä suorituskykyä ja altistaa käytöshäiriöille. Nyt julkaistu tutkimus pyrki selvittämään, miten ilmansaasteet vaikuttavat aivoihin.

Tutkimukseen osallistui 783 hollantilaista lasta, joille tehtiin 6–10 vuoden iässä aivojen magneettikuvaus ja neuropsykologisia tutkimuksia. Lasten sikiöaikainen altistuminen typpidioksidille ja pienhiukkasille arvioitiin tuonaikaisten ilmansaastemittausten ja äidin kotiosoitteen regressiomallien avulla. Yhteyksiä analysoitaessa otettiin huomioon kymmeniä potentiaalisia sekoittavia tekijöitä, kuten äidin älykkyys lapsena, paino sekä vanhempien synnyinmaa, koulutus, tulotaso, tupakointi ja psykiatrinen kuormitus.

Sikiöaikainen altistuminen pienhiukkasille oli yhteydessä aivojen etuosien harmaan aineen kuorikerroksen ohuuteen, erityisesti oikealla etukiilan (precuneus) ja otsalohkon ylä-keskialueilla. Oikean etukiilan kuorikerros oheni 0,045 mm jokaista ilman pienhiukkasten 5 μg:n/m3 lisäystä kohti. Altistuminen pienhiukkasille oli yhteydessä heikentyneeseen tarkkaavaisuuden ylläpitoon. Ohentuminen selitti tilastollisissa malleissa noin 15 % tarkkaavaisuuden heikentymisestä, ja yhteys oli merkitsevä etukiilan ja otsalohkon ylä-keskialueiden välillä.

Muutamissa väestötutkimuksissa on havaittu, että ihmisten keskimääräinen älykkyys Euroopassa on heikentynyt ja tarkkaavaisuushäiriöt ovat lisääntyneet. Nämä tulokset tukevat hypoteesia, että havainnot selittyvät ilmansaasteilla. Aivojen osat kypsyvät eri tahtiin, ja aikuisuuden aivot saavuttavat vasta 26–27 vuoden iässä. On mahdollista, että ilmansaasteet vaikuttavat haitallisesti aivojen kehitykseen myös lapsuudessa ja nuoruudessa.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että ilmansaasteet aiheuttavat lähinnä keuhko­sairauksia. Saattaa kuitenkin olla, että ilmansaasteiden suurimmat haitat väestössä kohdistuvat aivojen kehitykseen, toimintaan ja sairauksiin.

Lähde:

Guxens M, Lubczynska MJ, Muetzel RL ym. Air pollution exposure during fetal life, brain morphology, and cognitive function in school-age children. Biol Psychiatry, verkossa ensin 31.1.2018. doi: 10.1016/j.biopsych.2018.01.016

Kirjoittaja:

Tero Taiminen

Psykiatrian dosentti

Kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehdessä 15/2018.