Suomalaistutkijat: Krooniselle kivulle ja aivojen suonipunokselle löytyi odottamaton yhteys

Kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä.

Suomalaistutkijoiden havainto osoittaa, että keskushermostolla on oleellinen merkitys kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän synnyssä, kerrotaan Aalto-yliopiston tiedotteessa. Yliopiston neurotutkijat ovat yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Harvard-yliopiston kollegoiden kanssa havainneet ensimmäisinä yhteyden aivokammioiden suonipunoksen koon ja kroonisen alueellisen kipuoireyhtymän välillä.

Tutkimustulos julkaistiin juuri Scientific Reports -verkkojulkaisussa.

− Tutkiessamme kipuoireyhtymästä kärsivien potilaiden aivojen magneettikuvia huomasimme, että potilaiden suonipunos oli lähes viidenneksen suurempi kuin terveillä koehenkilöillä, kertoo kuvia analysoinut tutkijatohtori Guangyu Zhou, Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Lue lisää: Kelvoton kipukroonikko

Aivokammioiden seinämissä sijaitseva suonipunos tunnetaan parhaiten sen kyvystä tuottaa aivo-selkäydinnestettä, joka muodostaa sekä mekaanisen että immunologisen suojan aivojen ympärille. Suonipunos kontrolloi myös monien aineiden läpäisyä verestä aivo-selkäydinnesteeseen, aivoihin ja selkäytimeen.

− Aivojen kliinisessä tutkimuksessa suonipunoksen muihin toimintoihin, kuin aivo-selkäydinnesteen tuottoon, ei ole kiinnitetty juuri ollenkaan huomiota. Esimerkiksi suonipunoksen kokoa ei mitata rutiininomaisista aivokuvista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Riitta Hari.

− Koska suonipunoksen tiedetään toimivan välittäjänä kehon ääreisosien ja aivojen tulehdusmekanismeissa, suonipunos on kiinnostava ja tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde kroonisen kivun, ja erityisesti alueellisen kipuoireyhtymän syntymekanismien tutkimuksessa.

Alueellinen kipuoireyhtymä on krooninen ja potilaita pahasti invalidisoiva sairaus, joka alkaa yleensä vähäisestä vammasta esimerkiksi kädessä ja laajenee sitten muille alueille, esimerkiksi koko yläraajaan tai jopa toiselle puolelle kehoa.

Tutkittavana oli 32 henkilöä, joista puolet oli kipuoireyhtymää sairastavia ja puolet terveitä henkilöitä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan Tiedeneuvosto ja Tekes.

Lähde: Aalto-yliopisto
Kuva: Aalto-yliopisto
Kuvateksti: Aivokuvaan on merkitty punaisella aivokammiossa sijaitseva suonipunos, jonka tilavuutta työssä mitattiin.