Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin

Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin Kuva 1 / 1

Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 aktiivista dopingaineiden käyttäjää. Heistä valtaosa on treenaamisesta ja terveellisistä elämän­tavoista kiinnostuneita nuoria miehiä, jotka tilaavat dopingaineita tai niitä epäpuhtauksina sisältäviä treenibuustereita internetistä.

Myös lääkärien määräämät testosteronikuurit ovat yleistyneet. Vuonna 2014 testosteronia reseptillä ostaneiden miesten määrä oli 1,5-kertainen vuoden 2008 lukuun verrattuna (9 300 vs. 14 118), eikä lisäys selity testosteronivalmisteisiin 100 %:n erityiskorvausta sairausvakuutuksesta saavien miesten määrän kasvulla (2 120 vs. 3 049). Testosteronia siis ilmeisesti määrätään reseptillä yhä enemmän myös miehille, joilla testosteronin erityiskorvattavuuden kriteerit – sukurauhasten vaikea vajaatoiminta tai aivolisäkkeen vajaatoiminta – eivät täyty. Vuonna 2014 heitä oli 11 300 ja testosteronihoidon kustannukset olivat 4 miljoonaa euroa.

Testosteronireseptejä kirjoitetaan usein dopingaineiden lopettamiseen liittyvien vierotusoireiden vuoksi. Internetin käyttö on lisännyt myös sellaisten potilaiden määrää, jotka epäilevät itsellään olevan testosteronin vajausta. Testosteronihoitokokeiluja aloitetaan tekemättä asianmukaisia diagnostisia ja etiologisia selvityksiä. Hoitoja aloitetaan myös vapaan testosteronin kaupallisten määritysten perusteella, vaikka ne ovat tutkimusten mukaan epäluotettavia.

Ilman diagnostisia ja etiologisia selvityksiä kirjoitetut testosteronikuurit aiheuttavat kolmenlaisia terveysriskejä. Testosteronikorvaushoito voi lisätä sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä, ja sen vuoksi FDA varoitti maaliskuussa 2015 määräämästä testosteronia potilaille, joilla ei ole kives- tai aivolisäkeperäiseen sairauteen liittyen matalat testosteroniarvot. Toinen ongelma on aivolisäke-kivesakselin lamaantuminen. Jos miehen testosteronipitoisuudet ovat normaalit, testosteronihoito ei lisää potilaan kokonaistestosteronitasoa, koska kivesten oma testosteronin tuotanto hiipuu. Useimmilla potilailla kivesten toiminta palautuu testosteronikokeilun jälkeen ongelmitta, mutta osalle kokeilu aiheuttaa pitkittynyttä libidon heikkenemistä, väsymystä ja lapsettomuutta. Kolmas riski liittyy potilaisiin, joilla on todellinen hypogonadismi, mutta testosteronikorvaushoito aloitetaan ennen syyn asianmukaista selvitystä. Kun hypogonadismin selvittelyt jäävät puutteellisiksi, aivolisäkkeen adenooman, hemokromatoosin tai geneettisen sairauden diagnosointi ja hoito voi viivästyä. Testosteronihoidon riskit eivät koske potilaita, joilla on diagnosoitu sukupuolielinten tai aivolisäkkeen vajaatoiminta, eikä heidän siksi tarvitse olla huolissaan terveydestään tai pelätä hormonikorvaushoidon keskeyttämistä.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulee opetella tunnistamaan ja hoitamaan dopingaineiden aiheuttamia ongelmia ammattitaitoisesti, pitkäjänteisesti ja tuomitsematta sekä diagnosoimaan testosteronin puute asianmukaisesti. Huomattavasti vaikuttavampaa olisi kuitenkin lisätä nuorten miesten tietoisuutta lyhyeenkin kokeiluun liittyvistä riskeistä. Mitäpä jos verkosta saatavan tiedon kriittistä tarkastelua opetettaisiin peruskoulun 8. luokalla esimerkiksi vertaamalla pakkotoisto.com- ja dopinglinkki.fi-sivuilta saatavan tiedon turvallisuutta?

”Väestön terveys ja elämänennuste eivät parane terveydenhuollon menoja kasvattamalla”, opetti professori Martti Kekomäki Lääkäriliiton järjestämässä Erikoislääkäreiden johtamiskoulutuksessa. Testosteronin käyttökokeilujen aiheuttamat terveysongelmat ja kustannukset ovat tästä oiva esimerkki.

Saara Metso
dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri
TAYS, sisätautien vastuualue, endokrinologian yksikkö

Kuva: Panthermedia

Pääkirjoitus Lääkärilehdestä 3/2016

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi