Turvapaikanhakijalasten terveydenhuollossa ilmeni puutteita

Turvapaikanhakijalasten terveydenhuollossa ilmeni puutteita Kuva 1 / 1

Turvapaikanhakijoiden terveystarkastukset ja rokotukset eivät toteudu kaikkialla Suomessa THL:n ohjeistuksen mukaan.

Lapsille kuuluu antaa samat terveyspalvelut kuin kotikuntalaisille, ja heidät pitäisi rokottaa kansallisen rokotusohjelman mukaan.

– Joissain kunnissa turvapaikanhakijalapsia ei ole suostuttu hoitamaan lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa, kertoo turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon asiantuntijalääkäri Karolina Tuomisto THL:stä.

Puutteita on niin lasten kuin aikuisten terveyspalveluissa. Etelä-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen alueilla yli 30 prosenttia turvapaikanhakijoista ei ole saanut tarvittavia rokotuksia. Muualla Suomessa rokotukset puuttuvat joka kymmenenneltä.

Hoitajan terveystarkastukseen pitäisi päästä kahdessa viikossa maahantulosta. Alkuhaastatteluja ja niiden pohjalta tehtäviä seulontakokeita on jäänyt tekemättä muuta maata enemmän Etelä-Suomessa ja Lapissa.

– Näillä kahdella alueella puolet suunnitelluista laboratoriokokeista on tekemättä. Erot eivät selity pelkästään turvapaikanhakijoiden määrillä eivät­kä yksityisten palveluntarjoajien kapasiteetin erolla.

Tuomisto muistuttaa, että mikäli seulontakokeita ei tehdä, keuhkotuberkuloosi-, HIV-, hepatiitti B- ja kuppatapauksia voi jäädä havaitsematta.

Maahanmuuttopolitiikka ja terveyspolitiikka erilleen

Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluista on olemassa valtakunnalliset ohjeet. Joillain alueilla on kuitenkin käytössä paikallisia ohjeita, jotka ovat ristiriidassa THL:n ja STM:n ohjeistuksen kanssa.

Tuomisto epäilee, että joissain tapauksissa kärjistynyt maahanmuuttokeskustelu on vaikuttanut tilanteeseen.

– Maahanmuuttopolitiikka ja terveyspolitiikka pitäisi pitää erillään.

THL koettaa vaikuttaa tilanteeseen neuvottelemalla kuntien kanssa.

– Joissain kunnissa asia koetaan hankalaksi, vaikka kaikki kulut tulevat valtion maksettaviksi. Toisissa kunnissa palvelut on sitä vastoin järjestetty hyvin ja resurssien lisääminen on hyödyttänyt myös kunnan asukkaita.

kirjoittaja:
Hertta Vierula
Toimittaja

kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehdessä 18/2016.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi