Tutkimus: Eurooppalaiset aliarvioivat oman painonsa

Terveysnäkökulmasta on merkittävää, että lähes neljännes kaikista eurooppalaisista tutkimukseen vastanneista ei tiennyt, että lihavuus voi aiheuttaa sydänverisuonitauteja, diabetesta sekä korkeaa verenpainetta.

Euroopan-laajuinen kyselytutkimus paljastaa, että lihavuuteen liittyy erilaisia harhaluuloja tai väärinymmärryksiä. Tutkimukseen vastasi yli 14 000 henkeä seitsemästä Euroopan maasta. Suomesta tutkimukseen vastasi 2 005 ihmistä.

Tutkimuksesta selviää, että monet eurooppalaiset aliarvioivat oman painonsa suhteessa todelliseen painoonsa. Suomessa, Tanskassa ja Saksassa lähes puolet ihmisistä, jotka pitivät itseään ylipainoisina, ovat todellisuudessa liikalihavia. Tutkimuksen mukaan erityisesti suomalaisilla on vaikeuksia hahmottaa omaa painoaan.

Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja Kirsi Virtasen mukaan suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista oli puutteellista tietoa normaalipainosta.

Lue lisää: Sokerivero ei riitä

– Suurin osa vastanneista aliarvioi myös oman maansa lihavuuslukuja. Kun on kyse ylipainoisten ja lihavien erottamisesta toisistaan, on arviointi entistä vaikeampaa. Monet yliarvioivat lihavien määrän, mutta aliarvioivat ylipainoisten määrän. Tämä kertoo siitä, että ylipainoiset aletaan nykyään jo käsittää normaalipainoisina, hän sanoo.

Virtanen muistuttaa, että aikuinen voi arvioida omaa painoaan painoindeksin avulla. Siinä oma paino jaetaan pituuden neliöllä (pituus metreinä).

– Normaalipainon yläraja on 25 kg/m2. Henkilö on ylipainoinen kun painoindeksi on 25–30 kg/m2. Jos painoindeksi on yli 30 kg/m2, puhutaan lihavuudesta. Painoindeksiä parempana mittarina voidaan kuitenkin pitää vyötärönympärystä, sillä painoindeksi ei huomioi, onko ylimääräinen paino rasvaa vai esimerkiksi urheilijalla lihasta. Suurentuneet vyötärönympäryslukemat kielivät terveydelle haitallisemmasta vatsaontelon sisäisestä rasvasta, hän sanoo.

Terveysnäkökulmasta on merkittävää, että lähes neljännes kaikista eurooppalaisista tutkimukseen vastanneista ei tiennyt, että lihavuus voi aiheuttaa sydänverisuonitauteja, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Alle puolet tunnisti yhteyden aivohalvausten ja ylipainoisuuden välillä ja vain 16 prosenttia yhteyden lihavuuden ja erilaisten syöpien välillä.

6 asiaa, jotka lihavuudesta pitäisi tietää

1. Missä menee ylipainon ja liikalihavuuden raja

Monet ihmiset uskovat olevansa normaalipainoisia, vaikka he tosiasiassa ovat ylipainoisia. Vain yksi neljästä lihavasta tietää olevansa lihava. Suomessa lähes puolet ihmisistä, jotka pitävät itseään ylipainoisina, ovat todellisuudessa lihavia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan vanhemmat usein aliarvioivat lastensa painon. Omaa painoa voi tarkkailla painoindeksin ja vyötärönympäryksen mittaamisen avulla.

2. Lihavuus on sairaus

Lihavuutta pidetään terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa yhä enenevässä määrin sairautena, mutta vain harvat suomalaiset tietävät tämän. Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että lihavuutta pidetään lähinnä elintapoihin liittyvänä valintana ja vain harvat tunnistavat muut lihavuuteen liittyvät tekijät, kuten perinnöllisyys, hormonitoiminnan häiriöt ja mielialaan liittyvät kysymykset.

3. Lihavuus aiheuttaa monia vakavia sairauksia

Lihavuus lisää merkittävästi useiden hengenvaarallisien sairauksien riskiä. Näitä ovat esimerkiksi syövät ja sydän- ja verisuonitaudit. Lisäksi lihavuus aiheuttaa monia elämänlaatuun vaikuttavia oireita, kuten uniapneaa.

4. Lihavuus on yhtä vaarallista kuin tupakointi

Tutkimusten mukaan lihavuus voi vähentää elinajanodotetta jopa kymmenellä vuodella. Tämä on verrattavissa tupakoinnin vaikutuksiin. Tästä huolimatta monet pitävät lihavuutta vähemmän vaarallisena.

5. Lihavuudessa auttavat muutkin keinot kuin ruokavalion muuttaminen ja liikunta

Ruokavalion rajoittaminen ja liikunnan lisääminen voivat auttaa painon pudottamisessa, mutta tietyissä tapauksissa – etenkin kun kyse on vakavasti lihavista ihmisistä – niillä on vain rajallinen vaikutus. Lihavuuden hoidon tulisi olla yksilöllisesti räätälöityä ja sen tulee huomioida lihavuuden taustalla olevat tekijät samoin kuin muut oheissairaudet. Lihavuuden hoidon tulisi sisältää kokonaisvaltaista elämänhallintaa, johon kuuluu elämäntaparemontin lisäksi unentarpeesta huolehtiminen, stressinhallinta, psykologinen tuki, lääkitys ja yksittäisissä tapauksissa leikkaushoito, tai yhdistelmä näistä. Parhaimmillaan tähän päästään moniammatillisen (lääkäri, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, psykologi) tiimin tuella.

6. Kunnallisen terveydenhuollon maksamilla lihavuushoidoilla on suuri arvo

Lihavuus altistaa riskille sairastua moniin vakaviin sairauksiin. Lihavuuden hoito on monien oheissairauksien kohdistettua ehkäisemistä, ja sen lisäksi, että se voi pelastaa henkiä, se myös parantaa monien lihavien henkilöiden elämänlaatua ja vähentää pitkäaikaisia terveydenhuollon kustannuksia.

Tutustu tutkimusraporttiin täällä.

Lähde:
Suomen Lihavuustutkijat ry

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Pixmac