Työn tuunaaminen tarkoittaa, että työntekijä muokkaa työtään niin, että se vastaa hänen tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan. Se on aloitteellista toimintaa, jossa ihminen pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimiehiltä tai tukea työtovereilta.
Työterveyslaitos ja Utrechtin yliopisto ovat tutkineet työn tuunaamisen vaikutuksia kahdessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa.
Työn tuunaaminen kannattaa, vaikka työ olisi kuormittavaa
– Työn tuunaamista on myös omatoiminen uusien haasteiden lisääminen, esimerkiksi uuteen innostavaan projektiin tarttuminen, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan.
Tällainen työn tuunaaminen lisää työn mielekkyyttä ja työn imua sekä kannustaa hyvään suoritukseen.
Kuormittava työ lisää työuupumuksen todennäköisyyttä ja vähentää työn imua. Kuormittava työ voi olla fyysisesti raskasta ja siinä voi olla kovat aikapaineet tai vaikkapa vaikeita, tunteisiin meneviä asiakastilanteita.
Työn tuunaaminen kannattaa kuormittuneessakin tilanteessa, tutkimus osoittaa. Niiden työhyvinvointi, jotka kuormituksesta huolimatta hakivat työhönsä uusia voimavaroja ja haasteita, säilyi samalla tasolla kuin vähän kuormitusta kokevien.
Työtään voi tuunata myös väärin. Sellainen työn tuunaaminen, jossa vältetään haitallista kuormitusta, kuten hankalia vuorovaikutustilanteita, voi lisätä työuupumusta.
Mitataanko ilmapiirikartoituksissa oikeita asioita?
Tiedotteessa todetaan, että työtyytyväisyys, jota ilmapiirikartoituksissa usein käytetään, ei ole hyvä mittari, jos työntekijöiltä halutaan aloitteellisuutta ja tulevaisuuteen suuntautumista. Pikemminkin kannattaisi edistää työn imua.
Tutkimuksista toisessa katsottiin miten työhyvinvoinniltaan erilaisissa tilanteissa olevat työntekijät tuunaavat omaa työtään.
Tutkimuksen mukaan työn imussa olevat hakevat työtä tuunaamalla uusia voimavaroja ja haasteita, mutteivät välttele hankaliakaan tilanteita.
Työuupuneilla sen sijaan ei ole voimavaroja panostaa oppimiseen ja kehittymiseen työssä. He välttelevät hankalia tilanteita ja kuormitusta.
Työholistien ero työn imussa oleviin on, että työholisti tuunaa työtään vaikkei hänellä olisi siihen voimavaroja. Siksi työholismi saattaa johtaa työuupumukseen.
Jari Hakanen toteaa Työterveyslaitoksen tiedotteessa, että työelämän nopeat muutokset ja epävarmuus ovat koetelleet työntekijöiden oma-aloitteisuutta ja ylpeyttä omasta työstä. Hän peräänkuuluttaa työntekijöiden vahvuudet tunnistavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista.
Tutkimukset:
Hakanen, J. J., Peeters, M. C. W., & Schaufeli, W. B. (2017, online early view). Different types of employee well-being across time and their relationships with job crafting. Journal of Occupational Health Psychology.
Hakanen, J.J., Seppälä, P., & Peeters, M.C.W. (2017). High job demands, still engaged and not burned out? The role of job crafting. International Journal of Behavioral Medicine, 24, 619-627.
kirjoittaja:
Hertta Vierula
toimittaja
kuva: Fotolia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
