Uusi lääkehoito metabolisen oireyhtymän hoitoon?

Tutkimuksessa hiiret, joiden hapenpuutevaste käynnistettiin estämällä säätelyentsyymin toiminta lääkkeellä, olivat laihempia ja niillä oli vähemmän rasvakudosta ja sen tulehdusta, matalampi kolesteroli eikä ollenkaan maksan rasvoittumista.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että elimistön hapenpuutevasteen käynnistäminen keinotekoisesti suojasi metabolisen oireyhtymän ja ateroskleroosin kehittymiseltä. 

Tutkimuksessa hiiret, joiden hapenpuutevaste käynnistettiin estämällä säätelyentsyymin toiminta lääkkeellä, olivat laihempia ja niillä oli vähemmän rasvakudosta ja sen tulehdusta, matalampi kolesteroli eikä ollenkaan maksan rasvoittumista. Hiirillä oli myös pienemmät rasvasolut sekä parantunut sokerinsieto ja insuliiniherkkyys. Ateroskleroosihiirimallissa lääke vähensi valtimoiden rasvoittumista.

Tutkimuksessa huomautetaan, että hapenpuutevasteen käynnistävät lääkkeet ovat tällä hetkellä viimeisen vaiheen ihmiskokeissa anemian hoidossa. Tutkijat ehdottavatkin, että lääkkeitä testattaisiin myös metabolisen oireyhtymän ja ateroskleroosin hoidossa.

Lisää tutkimusta ja työtä siis tarvitaan, ennen kuin lääke voidaan ottaa käyttöön metabolisen oireyhtymän ja ateroskleroosin hoitoon.

Filosofian maisteri Lea Rahtu-Korpela väittelee Oulun yliopistossa 6.3.2015. Biokemian ja molekyylilääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Hypoxia-inducible factor prolyl 4-hydroxylase-2 in glucose and lipid metabolism and atherosclerosis (Hypoksiassa indusoituva transkriptiotekijä prolyyli-4-hydroksylaasi-2 glukoosi- ja lipidi aineenvaihdunnassa ja ateroskleroosissa).

Lähde:
Oulun yliopisto

Kuva:
Panthermedia