Uusi potilasvakuutuslaki laajentaa oikeusturvaa

Tekonivelet ja muut laiteviat tulevat mukaan potilasvakuutukseen

Uusi potilasvakuutuslaki laajentaa oikeusturvaa Kuva 1 / 1

Potilasvakuutuslaki takaa maksuttoman oikeusturvan lääkärille ja potilaalle. Syyllistämätön järjestelmä on tärkeä, koska se mahdollistaa myös riskialttiit toimenpiteet, joissa väistämättä tapahtuu välillä vahinkoja.

Uusi potilasvakuutuslaki astuu voimaan 2021 ja korvaa nykyisen potilas­vahinkolain.

1. Tekonivelet ja muut laiteviat mukaan vakuutukseen

Potilaaseen kiinteästi asennettavia laitteita kuten tekoniveliä, implantteja ja tahdistimia koskevien vahinkojen saaminen potilasvakuutukseen oli yksi syy, miksi uutta lakia alettiin tehdä, kertoo Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry.

Viallinen laite voi johtaa uusintaleikkaukseen, ja potilaalle saattaa aiheutua isot sairauskulut ja työkyvyttömyyttä. Potilaat ovat joutuneet omalla kustannuksellaan nostamaan kanteen laitevalmistajaa kohtaan tuotelain puitteissa, eikä tuotevastuu kata vahinkoja yhtä laajasti kuin potilasvakuutus.

Uudistuksessa laitevahingot siirtyvät Potilasvakuutuskeskuksen korvattavaksi, ja se pyytää hoidon antaneelta taholta tapausselvityksen. Laitteiden asennuksesta tuleekin tehdä täsmälliset potilasasiakirjamerkinnät, jotta käytetyt laitteet ovat myöhemmin tunnistettavissa.

– Lisäksi kun epäillään laitevahinkoa, tulee heti tehdä yksityiskohtaiset potilasasiakirjamerkinnät, joissa kuvataan myös epäilty syy.

2. Vakuutus laajenee rajojen ulkopuolelle erityistilanteissa

Potilasvakuutus laajenee koskemaan myös ulkomailla annettavaa hoitoa tietyissä tilanteissa.

Jos julkinen toimija lähettää potilaan ulkomaille hoitoon, potilaan vakuutusturva pysyy voimassa. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, jolloin harvinaisen sairauden hoitoon ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista Suomessa, havainnollistaa Pöyry.

Etähoitotilanteissa nykylain tiukka tulkinta, että sekä potilaan että lääkärin tulee olla Suomessa, väljenee hieman. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli mietinnössään sitä mieltä, että potilasvakuutus koskee hoitotilanteita, joissa lääkäri ja potilas sijaitsevat tilapäisesti eri maissa, esimerkiksi jos lääkäri on opintomatkalla ja konsultoi potilasta etänä. Edellytyksenä on, että hoitosuhde on alkanut Suomessa.

– Tämä on ollut tärkeä kysymys nuorille lääkäreille, kun aika paljon hoidetaan potilaita videon välityksellä.

Nimenomaista säännöstä laissa ei ole, vaan kyse on lain tulkinnasta.

3. Auttamisvelvollisuus vakuutuksen piiriin

Jos lääkäri vapaa-ajallaan joutuu esimerkiksi kolaritilanteeseen ja menee antamaan apua, toiminta kuuluu jatkossa potilasvakuutuksen piiriin. Uudessa laissa on erillinen kohta auttamisvelvollisuuden puitteissa annetulle hoidolle. Nykyään asia on tulkinnanvarainen, koska siitä ei ole mustaa valkoisella.

Vaikka yhtään tällaista lääkärin vapaa-ajallaan antamaa hoitoa koskevaa potilasvahinkoa ei ole lain voimassaoloaikana sattunut, Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry kertoo, että asia herättää huolta lääkäreissä.

– Siitä on tullut kyselyjä. Halusimme ehkäistä sitä, että lääkärit jättäisivät menemättä apuun epäselvän vakuutusturvan takia, Pöyry sanoo.

Kirjoittaja
Tiiamari Pennanen

toimittaja

Kuvat
Fotolia

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 15-16/2019.

Oletko jo lukenut nämä?