Vääntö pneumokokkirokotteesta jatkuu - kenellä on oikeat luvut laskelmissa?

Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat eri mieltä siitä, kenelle pneumokokkirokote kannattaa antaa.

Vääntö pneumokokkirokotteesta jatkuu - kenellä on oikeat luvut laskelmissa? Kuva 1 / 1

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tarjoaa maksuttoman PCV13-pneumokokkirokotteen kaikille 65–74-vuotiaille asukkaille sekä niille 18–64-vuotiaille, jotka kuuluvat pneumokokkitautien osalta riskiryhmiin esimerkiksi sydänsairauden tai diabeteksen vuoksi.

Kansallisessa rokotusohjelmassa pneumokokkirokotteen saavat vain pikkulapset ja kantasolusiirteen saaneet.

Siun Sote on solminut Pfizerin kanssa sopimuksen, jonka mukaan kuntayhtymä maksaa aluksi osan kokonaisinvestoinnista. Loput se maksaa vain, jos sovitut terveystavoitteet toteutuvat.

Ylilääkäri, infektiolääkäri Jukka Heikkinen Siun sotesta pitää rokottamista kustannusvaikuttavana. THL:n kanssa asiasta on ollut erimielisyyttä.

– On jonkun verran kättäkin väännetty asian suhteen, varsinkin perusterveiden yli 65-vuotiaiden rokottamisen suhteen, hän sanoo.

Erimielisyys kustannusvaikuttavuudesta perustuu laskennassa käytettyjen parametrien eli eräänlaisten taustaoletusten eroihin.

Heikkinen pitää mahdollisena, että THL:n arvioissa rokotteen hinta on korkeampi kuin neuvotteluissa sovittu, toteutunut hinta, joka ei ole julkinen. Myös pneumokokkitautia sairastavan potilaan hoitopäivän hinnasta on ollut erilaisia näkemyksiä.

"Olemme taittaneet peistä"

THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynek myöntää, että pneumokokkirokotteen kustannusvaikuttavuus on puhututtanut paljon.

– Pneumokokkikonjugaattirokotehan on tehokas ja turvallinen, mutta täytyy kysyä, saako siitä kustannuksia vastaavan hyödyn kaikissa kohderyhmissä. Tästä olemme taittaneet peistä, Nohynek sanoo.

Pidätkö Siun soten rokotehankintaa tervetulleena vai kyseenalaisena?

– Miten sen nyt diplomaattisesti sanoisi. Tehdyt muutokset aikaisempaan yllättivät minut myönteisesti, hän muotoilee.

Nohynek viittaa siihen, että vanhusten rokotuksilla on nyt yläikäraja, kun viime vuonna Siun sote suositti rokotetta kaikille yli 65-vuotiaille, silloin tosin omakustanteisesti. Nohynekin mukaan hollantilaisten CAPITA-tutkimuksessa ei ole voitu osoittaa, että rokote tehoaa esimerkiksi 85 vuotta täyttäneillä.

Heikkisen tietojen mukaan tuoreen, vielä julkaisemattoman riskiryhmiä tarkastelleen suomalaisraportin mukaan PCV13-rokotusohjelma olisi perusteltua kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi hän viittaa yhdysvaltalaiseen Louisvillessä tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan yli 65-vuotiaiden rokottaminen kannattaa.

Hanna Nohynek pitää kuitenkin hyvänä, että lääkeyhtiö jakaa riskiä siinä tapauksessa, että toivottuja hyötyjä ei saavuteta.

Valinnat ratkaisevat laskelmatulokset

Aiheesta on pidetty keskustelutilaisuus Infektiopäivien yhteydessä Helsingissä elokuun lopussa. Keskustelussa koottiin eri tavalla ajattelevia ihmisiä yhteen tarkastelemaan objektiivisesti parametreja, jotta ymmärrettäisiin, miksi laskelmat ovat niin erilaisia. Eroja on esimerkiksi siinä, millaisia arvoja on pneumokokin osuudelle keuhkokuumeen aiheuttajana tai osastohoidon hinnalle tai kuoleman todennäköisyydelle annettu.

Laskelmissa pitää myös huomioida, mitä pneumokokkeja väestössä kiertää ja miten rokotukset siihen vaikuttavat.

– Tiedämme, että olemme saaneet pikkulasten rokotusohjelmalla yli kymmenen serotyyppiä vähentymään oleellisesti Suomessa. Jäljelle jää suhteessa hyvin vähän estettävää, jolloin herää kysymys, keille rokotetta olisi hyvä tarjota ja kuinka paljon rokotteesta kannattaa maksaa, hän jatkaa.

Heikkisen mukaan yli puolet invasiivisista pneumokokkitauteja aiheuttavista serotyypeistä olisi katettavissa PCV13:lla.

– Tärkeimmät ovat serotyypit 3 ja 19a, jotka eivät kuulu PCV10:een. Iäkkäillä ei ole tapahtunut toivottua tautien vähenemistä pikkulasten rokotuksiin liittyen, Heikkinen sanoo.

PCV10 on kansallisessa rokotusohjelmassa oleva GlaxoSmithKlinen Synflorix-rokote.

Lääkeyhtiö on maksanut palkkioita

Jukka Heikkinen oli mukana rokotteiden hankintaprosessissa lääketieteellisen asiantuntijan roolissa. Viime vuosina lääkäreiden sidonnaisuudet ovat nousseet uudella tavalla keskusteluun, kun lääketeollisuus on alkanut julkaista Euroopan kattojärjestön EFPIA:n (The European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) johdolla lääkäreiden saamia etuisuuksia. Julkistukseen vaaditaan lääkärin lupa.

Raporteista ilmenee, että Heikkinen on saanut Pfizerilta vuosina 2015-2017 palkkioina 10 600 euroa.

Käytiinkö tästä keskustelua hankintaprosessin yhteydessä?

– Julkisella sektorilla ei valitettavasti ole tarpeeksi resursseja asian eteen antaa, sen takia yhteistyö lääketehtaan kanssa on järjestetty. Palkkiot liittyvät 2016–2017 pidettyyn luentokiertueeseen, jossa kävin usealla paikkakunnalla luennoimassa influenssa- ja pneumokokkirokotteiden huonosta kattavuudesta riskiryhmien osalta. Olen luennoinut Pfizerin ja muidenkin firmojen laskuun jonkin verran ja joitakin kongressikäyntejä on ollut. Olen todennut tuon avoimesti kaikissa tilaisuuksissa, joissa olen aiheesta puhunut. Ne ovat julkisia tietoja. Rokotteen tutkimuksissa en ole ollut mukana. Olen alueemme lääkeneuvottelukunnan puheenjohtaja, joten ei minulla oikein ole siksikään varaa tietyn firman suosimiseen. Tässä tapauksessa toista konjugaattirokotetta [GlaxoSmithKlinen Synflorix] ei myöskään voitu harkita, koska sitä ei ole indikoitu aikuisille.

Oikeuskansleri selvittää THL:n riippumattomuutta

Pneumokokkirokote oli kesällä otsikoissa, kun joukko infektiolääkäreitä arvosteli THL:n toimintaa Ilta-Sanomissa. Infektiolääkärit kummastelivat, miksi rokotusohjelmassa on vähemmän kattava GlaxoSmithKlinen rokote eikä vanhuksille tarjota rokotetta kansallisessa rokotusohjelmassa. Syytösten mukaan THL suosii GlaxoSmithKlinen vähemmän kattavaa alle viisivuotiaille tarkoitettua rokotetta, jotta GlaxoSmithKlinen rokotteella tehtävä miljoonien eurojen tutkimus saadaan viimeisteltyä.

THL kiisti syytökset jyrkästi. Laitos viittasi muun muassa avoimeen tarjouskilpailuun ja CAPITA-tutkimuksen tuloksiin.

Oikeuskansleri päätti kohun saattelemana tutkia, aiheuttaako THL:n yksityisiltä lääkeyhtiöiltä saama tutkimusrahoitus ongelmia viranomaistoiminnan riippumattomuuteen. Selvitys on kesken.

kirjoittaja:
Minna Pihlava
toimittaja

Kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehdessä 35/2018

Oletko jo lukenut nämä?