Vaikean astmakohtauksen saaneiden potilaiden analyysi

Akuutti vaikea astma on heterogeeninen tauti, ja näiden potilasryhmien hoito on erilaista, kirjoittaa Heikki Ekroos.

Astman hoidon tarkoitus on estää pahenemisvaiheita. Osalla potilaista astma pahenee ja johtaa akuuttiin astmakohtaukseen. Osa astmoista vaikeutuu nopeasti, mutta osa ei. Vastaavasti osa reagoi hoitoon todella nopeasti ja osa hitaasti. Japanilaiset selvittivät akuutin, vaikean, lähes kohtalokkaan astmakohtauksen saaneiden potilaiden ominaisuuksia.

Kansallisen rekisterin avulla löytyi 190 astmaatikkoa, jotka saivat henkeä uhkaavan astmakohtauksen. Kriteerit olivat tiukat: hengenahdistus estää liikkumisen, potilaalla on vaikeuksia muodostaa sanoja, PEF on alle 60 % normaalista, hapen osapaine alle 8 kPa ja hiilidioksiditaso yli 6. Potilaille tehtiin myös 173 kysymyksen kysely.

Klusterianalyysissä potilaat jakautuivat kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryvästymään kuului 42 % potilaista, ja tyypillisiä piirteitä olivat astman nopea vaikeutuminen tunneissa, potilaat olivat nuoria tai keski-ikäisiä, he tupakoivat, heillä oli pieni painoindeksi, astmalääkitys oli poissa käytöstä, ja potilailla oli taipumus masennukseen sekä herkkyys ympäristön ärsykkeille ja eläinpölylle. Toisessa ryhmässä oli 40 % potilaista ja tyypillistä oli astman vaikeutuminen 2 vrk:n aikana, potilaat olivat keski-­ikäisiä tai vanhempia, heillä oli hyvä lääkekomplianssi, ja hengenahdistuksen aistiminen oli olematon. Kolmanteen ryhmään jäi 18 % potilaista, ja heillä astma vaikeutui 10 vrk:n aikana, he tunnistivat hengenahdistuksen, tupakoivat ja oireilivat kroonisesti. Kaikissa ryhmissä puolet potilaista oli ollut aiemminkin sairaalahoidossa astman takia. Ryhmien välillä ei ollut eroa avaavan lääkkeen käytössä, astman vaikeusasteessa eikä lyhyen aikavälin ennusteessa.

Akuutti vaikea astma on heterogeeninen tauti, ja näiden potilasryhmien hoito on erilaista. Ensimmäisen ryhmän potilaille on tärkeää lääkehoitomyöntyvyyden parantaminen ja tupakasta vieroitus. Toisessa ryhmässä tarvitaan muuta kuin oireiden monitorointia, kuten PEF-seuranta tai uloshengitysilman sarjamittauksia. Kolmannessa ryhmässä on syytä välttää ympäristön ärsykkeitä, tehostaa astman perushoitoa ja harkita biologista lääkehoitoa.

Tutkimus osoitti, että akuuttiin astmakohtaukseen on monta erilaista polkua. Vastaavaa tietoa Suomesta on vaikea saada. Toivottavasti astmarekisteri on totta jo lähitulevaisuudessa.

Lähde:

Tanaka H, Nakatani E, Fukutomi Y ym. Identification of patterns of factors preceding severe or life-threatening asthma exacerbations in a nationwide study. Allergy, verkossa ensin 1.12.2017. doi: 10.1111/all.13374

Kirjoittaja:

Heikki Ekroos

LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 15/2018.